Ei-valtiolliset toimijat

Informaatiolla vaikuttamisen tehon ovat huomanneet myös muut kuin valtiolliset toimijat; esimerkiksi kansalaisliikkeet, etujärjestöt ja yritykset käyttävät informaatiovaikutusta päivittäin. Osalla näistä toimijoista informaatiovaikuttaminen on keskeinen osa työnkuvaa, muun muassa lobbaaminen pohjautuu pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen vaikuttamistoimintaan. Epätoivotun vaikuttamisen torjumiseksi ja kansalaisten luottamuksen kohentamiseksi Suomi otti vuonna 2024 käyttöön avoimuusrekisterin ensimmäisenä pohjoismaana. Lobbauksella, kuten muullakin yhteiskunnassa tapahtuvalla laillisella ja/tai hyväksyttävällä informaatiovaikuttamisella, voidaan vaikuttaa ihmisten käytökseen, muuttaa asenneilmastoja ja ohjailla poliittista päätöksentekoa.

Räikeimmät ja tunnetuimmat esimerkit suuryritysten yhteiskuntiin ja päättäjiin kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta lienevät tupakkateollisuuden onnistuneet pyrkimykset vähätellä tupakoinnin haittoja 1900-luvulla sekä fossiilienergiajättien ilmastonmuutoksen koskevan keskustelun manipulointi ja fossiilipolttoaineiden toistuva viherpesu. Vaikka valtaosa kansalaisliikkeiden, etujärjestöjen ja yrityksen informaatiovaikuttamisesta on verrattain harmitonta, saattavat vaikuttavuuteen tähtäävät mielipidekampanjat myös täyttää disinformaation määritelmän. Useimmille tuttuja ovatkin liikaa lupaavat mainokset, yksipuoliset poliittiset tulkinnat tai vastapuolen argumentteja vääristelevät, huomiota herättävät etujärjestöjen ulostulot.

Sanan valta on houkutellut myös luokseen terroristijärjestöjä ja rikollisorganisaatioita. Näiden organisaatioiden toiminta ja erityisesti rekrytointi nojaa verkossa tapahtuvaan julkisuuden hallintaan. Europol, eli Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, onkin todennutkin terrorististen järjestöjen toiminnan verkossa olevan yhtä olennaista kuin heidän fyysinen toimintansa.

Esimerkiksi terroristijärjestö ISIS (tunnetaan myös nimillä IS, ISIL tai Daesh) nojaa propagandassaan vastustajiinsa kohdistuvaan raakalaismaiseen väkivaltaan, joka kehystetään oikeamielisen veljesyhteisön perustelluksi toimenpiteeksi. Toisaalta taas järjestö kuvaa kuinka ISISin hallitsemassa kalifaatissa elämä on harmonista, välittävää ja organisoitua. Ristiriitainen propagandaviesti vetoaa yhtäältä yhteisöistään vieraantuneisiin sekä väkivaltaan halukkaisiin nuoriin miehiin; toisaalta taas valloitettavien alueiden keskellä eläviin, kalifaatin tuomaa järjestystä kaipaaviin ihmismassoihin. ISIS yhdisteli propagandassaan tehokkaasti uskonnollisia, mytologisia ja psykologisia vaikuttamiskeinoja. Myyttejä kerrottiin tavalla, jolla ne saatiin tukemaan terrorikampanjoita, toivoa luotiin aseisiin tarttumisen kautta toivottomille ja lupauksia yhteisöstä ja statuksesta tarjottiin köyhille ja kurjille.

“kaikissa tutkimissani terroristihyökkäyksissä propaganda on ollut radikalisoitumisprosessin keskeinen osa” - Europolin edustaja  

2010-luvun puolivälissä ISIS käytti sekä perinteistä, että sosiaalista mediaa erityisen taitavasti hyväkseen. He ymmärsivät kuinka Facebookia, Twitteriä ja YouTubea sekä niiden algoritmeja käytetään näkyvyyden maksimoimiseksi ja miten lumoutuneita suuret mediatalot ovat ISISin toteuttamista raakalaismaisesta väkivallasta. Tiedotuksensa tueksi ISIS perusti oman verkkopohjaisen uutistoimisto AMAQin, joka levitti tarkkaan punnittua propagandaa ympäri maailmaa. Sen tuottamaa materiaalia käytettiin jopa länsimaalaisissa uutistoimistoissa. AMAQ-sivusto piti sisällään esimerkiksi värväyspropagandaa (myös suomalaisille suunnattua), terrori-iskuista kuvattua videomateriaalia ja videoita ISISin teloituksenomaisesti murhaamista ihmisistä.

Viranomaisten hallintayrityksiä tehokkaasti väistäneet AMAQ -sivuston sisällöntuottajat loivat lähes päivittäistä propagandaa sekä globaalia pelkoa herättäviä kuvauksia ISISin kyvykkyydestä ja halukkuudesta raakalaismaisuuksiin. Mediatilaa ansiokkaasti hallinneet AMAQ:un sisällöt levisivät heikosti hallitussa 2015-luvun internetissä laajalti. Viranomaistoiminnan ja alustajättien yhteistoiminnan kehittymisen myötä propagandakoneistoon pystyttiin kuitenkin puuttumaan. 2020-luvulla ISIS-propagandan elinpiiri ja näkyvyys on surkea ja sitä löytääkseen on kahlattava verkon synkimmissä vesissä.