Suurimmat esteet kansainväliselle yhteistyölle ympäristön suojeluun liittyen liittyvät eri maiden erinäisiin poliittisiin intresseihin, rakenteisiini ja valtataisteluun. Kaikkien demokraattisten valtioiden tärkein tehtävä on suojella kansalaisiaan ja tämän takia ekologista kehitystä ei haluta helposti edesauttaa taloudellisen kehityksen kustannuksella, jolloin maan asema maailman poliittisena ja taloudellisena tekijänä mahdollisesti heikentyisi. 

Muutoksessa on aina riskinsä ja jos yksi maa panostaa vihreään siirtymään ja muut kuitenkin kasvattavat talouksiaan fossiilisilla ja voittavat täten kilpailussa talouskasvusta, niin vihreään siirtymään panostaneen maan päättäjät näyttävät heikoilta ja epäonnistuneilta äänestäjien silmissä. Aina kun valta vaihtuu on myös mahdollista, että politiikka muuttuu ja kansainväliset sopimukset unohtuvat. 

Autoritääristen valtioiden pääintressi tuntuu olevan valtaa pitävän eliitin vaurauden ja vallan kasvattamisessa, jolloin ahneus ja itsekkyys itsessään syö mahdollisuuksia ympäristön tilan kohentamiseen tai kansainvälisten sopimusten syntyyn. Tämän takia demokraattisten maiden on syytä vahvistaa integroitumista (EU) ja tukea toisiaan sekä kehittyviä maita ympäristön tilan parantamiseksi. Polku vihreään talouteen siirtymisessä on yhdessä turvatumpi.