Suomi on kehittynyt historiansa aikana osaksi liberaaleja länsimaisia yhteiskuntia, joita yhdistää demokratia, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittaminen, median vapaus sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Nämä yhteiskuntamuodot eivät syntyneet itsestään tai ilman vastustusta. Niiden aseman puolustamisen eteen tehdään edelleenkin töitä jatkuvasti; nykyinen valtiomuotomme ei ole ikuinen vaan on jatkuvassa suhteessa muihin valtioihin, ympäristöön ja ennen kaikkea omiin kansalaisiinsa. Onkin hyvä pitää mielessä, että liberaalien demokratioiden määrä on laskussa maailmanlaajuisesti, etenkin itäisessä Euroopassa. V-Dem-instituutin vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan maailmassa on nyt enemmän autoritaarisia yhteiskuntia kuin demokratioita. Autoritaaristen yhteiskuntien määrä on ohittanut demokratioiden määrän ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Autoritariakehitys on kiihtynyt entisestään viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin muun muassa mediasensuuri on kiristynyt 47 maassa, kansalaisjärjestöjen toiminnan tukahduttaminen on kiihtynyt 37 maassa ja vaalien laatu heikentynyt 30 maassa.

Joulukuussa 2023 toteutetussa tutkimuksessa suomalaiset 13–18-vuotiaat nuoret nimesivät sosiaalisen median alustan Tiktokin tärkeimmäksi uutiskanavaksi. Sen kautta uutisia seuraa lähes puolet ikäluokasta. Toiseksi tärkein uutiskanava nuorille on iltapäivälehtien verkkosivut, joista uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista. Lähes puolet nuorista sanoo, että jos uutismedioiden sisällöt eivät tulisi vastaan Tiktokissa, he todennäköisesti eivät näkisi niitä missään muualla.

Kuten aikaisemmin huomasimme, on erityisesti videoalusta Tiktok tunnettu algoritmeista, jotka suosittelevat käyttäjille tunteisiinvetoavia sisältöjä ja luovat kuplia, joissa käyttäjille kohdistetaan sisältöjä, jotka perustuvat käyttäjän aiempaan käytökseen alustalla. Vaikka Tiktok tai sosiaalisen median alustat kuten Facebook ja Instagram edistävät yhteiskunnallista keskustelua tuomalla politiikan lähemmäksi kansalaisia, ne myös antavat pahantahtoiselle vaikuttajalle oivallisen alustan erilaisten kampanjoiden masinoimiselle.

Ennen sosiaalisen median tai videopalveluiden aikakautta suurin osa yhteiskunnallisesti keskustelusta käytiin lehdistössä sekä radio- ja televisiokanavilla. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistui rajattu määrä ihmisiä. Kanavat ja informaation lähteet olivat pitkälti jaettuja. Nykyisessä median ympäristössä näitä jaettuja kanavia ei samassa määrin ole, joka voi johtaa keskustelujen erkaantumiseen ja niin sanottuun kuplautumiseen. Monikanavaisuus mahdollistaa myös epäluotettavan tiedon leviämisen sekä erilaisten informaatiokampanjoiden laajemman tavoittavuuden. Maailman talousfoorumin (WEF) asiantuntijoille teettämän kyselytutkimuksen pohjalta koottu Global Risk Report 2024 arvioi mis- ja disinformaation olevan lyhyellä aikavälillä globaalisti vakavin uhka. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kyseinen teema sijoittuu tutkimuksessa viidenneksi, neljän erilaisen ympäristöön liittyvän riskin jälkeen.

Suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari kysyy Stanfordin yliopiston tutkijoiden tiivistämän kolmen kysymyksen avulla, onko vastaan tullut väite totta. Kysymykset ovat:

1. Kuka väitteen on esittänyt?
2. Mitä todistusaineistoa sen tueksi on esitetty?
3. Mitä muut lähteet sanovat asiasta?  

Toisella tavalla tätä ajatusprosessia voi kuvata yksinkertaisemmin askeleilla 

1. Pysähdy
2. Harkitse
3. Tarkasta 

Alla Faktabaarin toiminnanjohtaja Mikko Salo kertoo, miten faktantarkistustyötä tehdään.

Faktabaari on vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu faktapohjaisen julkisen keskustelun ja digitaalisen informaatiolukutaidon puolesta.