Mitä luontojalanjäljen arvioimiseksi tarvitaan?

Kuten kurssin edellisessä osiossa opittiin, luontojalanjäljen avulla kyetään laskemaan, paljonko suoria luontohaitan ajureita kulutus on organisaatioiden arvoketjujen välityksellä lisännyt. Tämä tiedon perusteella on mahdollista arvioida, missä määrin toiminta on aiheuttanut luontokatoa paikallisesti, alueellisesti tai globaalisti. Luontojalanjälki voidaan laskea paitsi organisaatioille, myös esimerkiksi yksittäiselle tuotteelle, henkilölle tai prosessille.

Tällä kurssilla esitellään luontojalanjäljen arviointia pääasiassa organisaatioiden näkökulmasta. Tutustutaan aluksi lyhyesti organisaation oman toiminnan luontovaikutusten eli paikallisen luontojalanjäljen selvittämiseen, ja siirrytään sitten kurssin varsinaiseen ydinsisältöön, eli pohtimaan, millaisia keinoja organisaatioiden arvoketjuissa syntyvien luontovaikutusten arviointiin on kehitetty ja kehitteillä.

Paikallisen luontojalanjäljen arviointi

Kuten edellä jo mainittiin, tällä kurssilla ei keskitytä paikallisten luontohaittojen arviointiin. Paikallisten luontohaittojen arviointia käydään tarkemmin läpi muilla verkkokursseilla, joita on avattu tämän alaluvun loppupuolella. Luontohaittojen arviointiin liittyy kuitenkin arvoketjun luontojalanjäljen lisäksi myös organisaation omasta toiminnasta paikallisesti syntyvien, suorien vaikutusten arviointi, joka tehdään erikseen arvoketjun luontojalanjäljen arvioinnista. Käydään aluksi läpi, mitä paikallisella luontojalanjäljellä tarkoitetaan. Meillä Suomessa paikallisen luontojalanjäljen arviointi tarkoittaa käytännössä ekologisessa kompensaatiossakin tehtävää hankkeen tai projektin toteutusalueen luontohaittojen laskentaa.

Tällä kurssilla paikallisesta luontojalanjäljestä puhuttaessa viitataan organisaatioissa ja hankkeissa tehtävien toimenpiteiden suoriin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen. Paikallisen luontojalanjäljen mittarina toimii Suomessa luonnonarvohehtaari (kutsuttu myös luontotyyppihehtaariksi, luontoarvohehtaariksi ja habitaattihehtaariksi). Suomessa paikallinen luontojalanjälki lasketaan ekologisia kompensaatioita varten kehitettyjen ohjeiden ja työkalujen avulla. Ideana on arvioida sitä, millaisen muutoksen tietynlainen ja tietyn pinta-alan kattava heikennys aiheuttaa alueen luontotyyppien ekologisessa tilassa verrattuna niiden lähtötilaan.

Paikallisen luontojalanjäljen laskennan avulla saadaan selville, paljonko luonnontilaista tai luonnontilaiseen verrattavissa olevaa luontoa jollakin alueella menetetään luontohaittoja aiheuttavan toiminnan seurauksena. Luonnonarvohehtaari huomioi tarkastelun kohteena olevan alueen pinta-alan ja sillä sijaitsevien luontotyyppien ekologisen tilan. Paikallinen luontohaitta voidaan siis laskea kaavalla:

Toisin sanoen alueella aiheutettu luontojalanjälki voidaan laskea kertomalla luontohaitan voimakkuus alueen pinta-alalla. Haitan voimakkuus on ennen haitan aiheuttamista vallinneen ekosysteemin tilan ja luontohaitan seurauksena heikentyneen tilan välinen erotus (tilan muutos = tila ennen – tila jälkeen). Haitan voimakkuus saa arvon väliltä 0-1 (0 = täysin tuhoutunut alue ja 1 = luonnontilainen alue). Luontohaitta voidaan siis ymmärtää myös seuraavan kaavan kautta:

Otetaan esimerkiksi tapaus, jossa meillä on 10 hehtaarin kokoinen metsäalue, jonka ekologinen tila on hyvä. Lähtötilanteessa alueen ekologisen tilan arvo on 0,7. Alueella suoritetaan avohakkuu, jolloin ekologinen tila laskee arvoon 0,1. Tässä esimerkkitapauksessa haitta laskettaisiin seuraavasti:

Tulos tarkoittaa sitä, että hakkuutoimet tällä esimerkkialueella aiheuttaisivat kuuden luonnonarvohehtaarin suuruisen luontohaitan.

Arvoketjun luontojalanjäljen arviointi

Menetelmän valinta arvoketjun luontojalanjäljen selvittämiseksi on tehtävä tapauskohtaisesti sen mukaan, mitä tarkoitusta varten luontojalanjälki arvioidaan. Keskeistä on se, mitä tarkastellaan (esimerkiksi organisaation koko toiminta, toiminnan osa, yksittäinen prosessi tai tuote tms.) ja millaista aineistoa tarkastelun kohteesta on saatavilla. Näistä tekijöistä riippumatta organisaation arvoketjuissa syntyvien luontohaittojen arviointiin liittyy aina tiettyjä lainalaisuuksia. Seuraavaksi esiteltävät neljä arvioinnin osa-aluetta sisältyvät useimpiin luontojalanjäljen arviointimenetelmiin.

Luontojalanjäljen laskemiseksi tarvitaan tietoa seuraavista asioista:

Kuva 1. Luontojalanjäljen arvioinnin osa-alueet. Kuvalähde: El Geneidy ym. 2025¹.

Mitä kulutetaan ja kuinka paljon? – kulutuksen tyyppi ja määrä

Luontojalanjäljen laskemiseksi tarvitaan aineistoa siitä, millaista kulutusta tarkastelun kohteena olevaan toimintaan liittyy ja kuinka paljon erilaisiin ryhmiin kuuluvia tuotteita ja palveluita kulutetaan. Organisaatioissa kulutus voidaan jakaa karkeampiin kulutuskategorioihin (elintarvikkeet, sähkö, työmatkat jne.) ja edelleen yksityiskohtaisempiin kategorioihin (elintarvikkeiden tapauksessa liha, maitotuotteet, viljatuotteet jne.). Hankintojen kategorisoinnin jälkeen selvitetään, kuinka suuri osuus organisaation kokonaiskulutuksesta on kohdistunut kuhunkin kategoriaan.

Aineistoa kulutuksen tyypistä ja määrästä löytyy esimerkiksi organisaation talouskirjanpidosta, jonka perusteella voidaan selvittää rahamääräinen kulutus kussakin kulutuskategoriassa (€/hankinta). Organisaatioissa pidetään yleensä kirjaa myös sellaisesta kulutuksesta, joka on tarkoituksenmukaisempaa ilmoittaa jossakin muussa yksikössä kuin euroina (tai muussa rahayksikössä), kuten edellä mainitusta sähkönkulutuksesta (MWh), elintarvikkeiden kulutuksesta (kg) ja työmatkoista (km).

Oleellista aineiston keräämisessä on pohtia, kuinka yksityiskohtaista tietoa tarkastelun kohteena olevasta kulutuksesta tarvitaan. Lähtökohtaisesti, mitä yksityiskohtaisempaa aineistoa tarkastelussa tarvitaan, sitä työläämmäksi ja haastavammaksi sen hankinta useimmiten muuttuu. Organisaation talouskirjanpidosta kulutuksen määrää arvioimalla ei saada yhtä tarkkoja tietoja kuin vaikkapa suoraan jonkin tuotteen materiaalivirtojen kulutusta mittaamalla, mutta talouskirjanpidon tarjoama tarkkuustaso on monissa tapauksissa laskennan käyttötarkoitusta ajatellen riittävä.

Luontojalanjäljen käyttötarkoitus onkin ratkaiseva tekijä sen määrittelyssä, miten tarkkaa aineistoa analyysiin tarvitaan. Yksityiskohtaisempaa aineistoa saatetaan tarvita esimerkiksi silloin, kun halutaan tarkastella matkustamisen luontojalanjälkeä. Kirjanpidossa matkustamiseen liittyvä euromääräinen kulutus löytyy tyypillisesti tililtä, jolla ovat kaikki matkalippujen ostot, mutta luontojalanjäljen arvioimiseksi olisi tarpeellista tietää myös, millä kulkuneuvoilla on matkustettu ja kuinka pitkä matka. Tällaista dataa ei organisaatiolla itsellään välttämättä suoraan ole, mutta sitä voidaan saada palveluntarjoajilta, kuten matkatoimistoilta. Toisaalta tiedot voivat käydä ilmi myös matkalaskuilta.

Yleisesti ottaen palveluntarjoajien organisaatioille lähettämissä ostolaskuissa on yleensä eritellympää tietoa kulutuksesta eli esimerkiksi siitä, millaisia tuotteita palveluntarjoajilta on ostettu, kuin organisaation talouskirjanpidon tileillä. Ostolaskuja voidaan hyödyntää tarkkuutta vaativissa laskennoissa tilikirjanpidon ohella tai sijasta.

Organisaation kulutusta selvitettäessä voidaan perustellusti rajata joitakin kulutuskategorioita tarkastelun ulkopuolelle, sillä tietynlaisista hankinnoista saatavilla oleva aineisto voi olla puutteellista suhteessa luontojalanjäljen laskennan vaatimuksiin tai muuten soveltumatonta käytettäväksi arvioinnin osana. Nämä päätökset perusteluineen on syytä raportoida, jotta laskenta olisi mahdollisimman läpinäkyvää. Eli esimerkiksi, jos organisaatio päättäisi rajata sijoituksensa tarkastelun ulkopuolelle, tulisi tämä tieto raportoida.

Millaisia luontovaikutuksia kulutus aiheuttaa ja kuinka paljon? – luontohaitan ajurin tyyppi ja määrä

Kun tiedetään, miten paljon erilaisia tuotteita ja palveluita tarkastelun kohteena oleva toimija tai toiminta kuluttaa, voidaan selvittää kulutuksen aiheuttama lisäys suorissa luontohaitan ajureissa. Tämä vaatii määrällistä tietoa siitä, paljonko kulutus on lisännyt suoria ajureita eli vaikkapa siitä, kuinka paljon organisaation kuluttaman bioenergian tuotantoon hankitusta puuraaka-aineesta aiheutuu maankäyttöä, kasvihuonekaasupäästöjä ja saastumista sen arvoketjun varrella. Tietoa keskimääräisen kulutuksen aiheuttamasta ajurien lisäyksestä on tarjolla erilaisissa globaaleissa tietokannoissa, jotka soveltuvat käytettäväksi joko rahan tai resurssien kulutukseen perustuvassa laskennassa. Lisäksi tällaista tietoa on mahdollista löytää esimerkiksi tilastoista, raporteista ja tieteellisestä kirjallisuudesta.

Missä päin maailmaa luontovaikutuksia syntyy? – luontohaitan ajurin maantieteellinen sijainti

Organisaatioiden pitkät arvoketjut ulottavat niiden ympäristövaikutukset globaaleiksi, mikä on monimutkaistanut luontohaittojen syntypaikan määrittämistä. Ajureiden, kuten maankäytön ja saastumisen, toteutumispaikka tulee kuitenkin olla tiedossa ennen kuin pystytään laskemaan, paljonko haittaa luonnon monimuotoisuudelle ajurin lisäyksestä on aiheutunut. Tämä johtuu siitä, että samanlainen toiminta kahdessa eri paikassa voi aiheuttaa niissä keskenään erilaisen ja erisuuruisen luontohaitan ekosysteemien yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi (enemmän tai vähemmän lajeja, enemmän tai vähemmän uhanalaisia lajeja jne.).

Luontojalanjäljen laskennassa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tapoja yhdistää sijaintitieto ajurin tyyppiin ja määrään. Menetelmissä, joissa tietoa hankitaan globaaleista tietokannoista, sijaintitieto on tyypillisesti sisällytetty sekä arvioon luontohaitan ajureiden tyypistä ja määrästä että arvioon ajurien aiheuttamasta vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Maantieteellisen sijainnin selvittämiseen on jo kehitetty automatisoituja työkaluja (esim. Pymrio), jotka pystyvät esimerkiksi yhdistelemään tietokantojen välillä tietoja siitä, missä ajuria kiihdyttänyt toiminta on tapahtunut ja kuinka suuria vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen kyseisessä sijainnissa ovat.

Miten paljon luontovaikutukset aiheuttavat luontokatoa jossain sijainnissa? – ajurin aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle

Viimeisessä vaiheessa selvitetään, paljonko suorien luontohaitan ajureiden lisäys aiheuttaa luontokatoa jossakin paikassa. Tulokset ilmoitetaan jossakin luonnon monimuotoisuuden tilaa kuvaavassa yksikössä riippuen siitä, mitä mittaria laskentaan valittu menetelmä hyödyntää.

Luontojalanjäljen arviointimenetelmien hyödyntämät laskennalliset kertoimet, joita löytyy eri tietokannoista, pitävät sisällään tietoja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista ekologisista prosesseista. Nämä tiedot on tuotettu käyttämällä erilaisia ekologisia malleja. Näistä malleista eniten käytetty on lajimäärän ja pinta-alan suhteen malli (species-area relationship), jossa mallinnetaan elinympäristön pinta-alan muutoksen vaikutusta lajien määrään. Mallin periaate on, että suuremmalla yhtenäisellä alueella esiintyy pienempää aluetta enemmän lajeja, koska mitä suurempi alue on sitä monipuolisemmin sieltä löytyy myös erilaisia elinympäristöjä ja resursseja. Lajimäärän ja pinta-alan suhteen malli on yleistävä ja perustuu tutkittuun tietoon eri ekosysteemityypeistä ja niiden eri lajiryhmistä.

Erilaisia ekologisia mallinnuksia hyödynnetään eri tavoin riippuen tarkasteltavasta luontohaitan ajurista. Esimerkiksi maankäytön vaikutukset pohjautuvat suhteellisen suoraviivaisesti pinta-alan muutoksen ja lajimäärän suhteeseen. Toisaalta ajureiden, joiden vaikutuksia on haastavampaa määrittää kuten esimerkiksi saasteet, taustalle tarvitaan monimutkaisempia malleja. Saasteiden tapauksessa niiden kulkeutuminen ympäristössä veden tai ilman mukana on olennaista huomioida vaikutusten määrittämisessä. Lisäksi vaikutusten määrällistämiseksi on tehtävä erilaisia kemiallisia mallinnuksia saasteiden eri pitoisuuksien vaikutuksista elinympäristöihin ja sitä kautta lajeihin.

Luontovaikutusten mallinnus on teknistä ja yksityiskohtaista ja siinä on huomioitava maantieteelliset eroavaisuudet. Tämän vuoksi luontojalanjäljen arvioinnissa pystytään tällä hetkellä huomioimaan vain osa luontohaitan ajureista. Tieteeseen perustuvia, yleistäviä malleja kehitetään kuitenkin koko ajan lisää ja niiden kautta laskettuja kertoimia päivitetään aika ajoin luontojalanjäljen laskennassa käytettäviin tietokantoihin.