Informaatiovaikuttamisessa ja informaatiosodankäynnissä sosiaalisen median voima ja disinformaation levittäminen yhdistetään. Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu avoin ja vapaa julkinen keskustelu. Tällaista julkista keskustelua voidaan pyrkiä pahantahtoisesti ohjailemaan erityisen vetoavilla retorisilla keinoilla. Kyseessä voi olla strategia, jolla pyritään huijaamaan, johtamaan harhaan tai vaientamaan yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi pelottelemalla tai tuottamalla provosoivaa materiaalia niin paljon, ettei järkiperustaista keskustelua voida edes käydä.  
 
Keskeinen työkalu vihamielisessä informaatiovaikuttamisessa ovat internetin automatisoidut robotit eli botit. Botit suorittavat tiettyjä toistuvia tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaisesti ainakin osittain itsenäisesti ilman ihmisen myötävaikutusta. Yksinkertaisimmat botit seuraavat vain ennalta määriteltyjä ohjeita, mutta edistyneemmissä boteissa hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista ja niiden käyttömahdollisuudet ovat yksinkertaisia botteja selvästi laajemmat.  
 

Botteja käytetään keräämään dataa mm. hakukoneisiin ja markkinointitarkoituksiin, seuraamaan tiettyjen järjestelmien toimintaa ja turvallisuutta sekä luomaan esimerkiksi monien käyttämiä uutiskoosteita useilta ei sivustoilta. Asiakaspalvelussa voit puolestaan törmätä chattibotteihin. 
 
Botteja voidaan käyttää myös ei-hyväksyttäviin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan toteuttaa kyberhyökkäyksiä, joissa käytetään hyväksi ennalta tunnettuja haavoittuvuuksia erilaisissa ohjelmistoissa ja järjestelmissä. Bottien avulla voidaan toteuttaa myös palvelunestohyökkäyksiä, joiden avulla estetään vaikkapa jonkin verkkosivuston käyttö kuormittamalla verkkosivua pyörittävää tietokonejärjestelmää. 
 
Botteja voidaan käyttää myös spämmäämiseen, jolloin botit käyvät lisäämässä sisältöä vaikkapa keskustelupalstoille tai sosiaalisen median palveluihin. Tällaisessa sisällössä on usein myös haitallisia linkkejä, jotka johtavat tietojenkalastelusivustoille tai sivustoille, joilta levitetään erilaisia haittaohjelmia. Spämmibotteja käytetään myös disinformaation levittämiseen tai asiallisen keskustelun tukahduttamiseen.  
 
Tekoälyn kehitys on johtanut myös bottien kehittymiseen ja disinformaatiota on levitetty impersonaattoribottien avulla. Sillä tarkoitetaan bottia, joka esittää luonnollista henkilöä. Impersonaattoribotit ovat selvästi monimutkaisempia kuin spämmibotit, ja ne perustuvat usein tekoälyn ja laajojen kielimallien hyödyntämiseen. 
 
Julkista keskustelua ei manipuloida vain ja ainoastaan automatisoitujen robottien avulla, vaan myös ihmisten toimesta. Trolli on verkon toimija, joka tarkoituksellisesti pyrkii suututtamaan, häiritsemään, hyökkäämään, loukkaamaan tai muuten aiheuttamaan ongelmia provokatiivisella ja ei-rakentavalla sisällöllä. Usein trolli fleimaa eli toteuttaa aggressiivista usein henkilöön ja hänen viesteihinsä kohdistuvaa viestintää, jonka tavoitteena on usein vain sanasodan aikaansaaminen. Trollia voi motivoida oma henkilökohtainen kiusanteko, yleinen mielipahan aiheuttaminen tai vieraan valtion edun palveleminen.  
 
Joskus poliittisen ilmapiirin tarkoitushakuinen ja vihamielinen manipulointi voi tulla myös maan sisältä. Esimerkiksi keväällä 2024 Ruotsissa tutkivat journalistit paljastivat laajan ja systemaattisen ruotsidemokraattisen puolueen masinoiman informaatio-operaation. Puolueen viestintäosasto ylläpiti toimintaa, jota he itsekin kutsuivat trollitehtaaksi. Useilla eri alustoilla toimineen trollitehtaan tehtävänä oli järjestelmällisesti levittää verkkoon aggressiivista, yhteiskuntaa polarisoivaa ja rasistista sisältöä. Toiveena tällaisessa toiminnassa on tyypillisesti poliittisen ilmapiirin myrkyttäminen; lukijat näkevät anonyymit kommentit netissä vertaistensa mielipiteinä, ei niinkään poliittisen puolueen operaationa. Esimerkiksi DIDI-mallia käyttäen voimme huomata, että ruotsidemokraattien informaatio-operaatio täytti kaikki neljä vihamielisen informaatiovaikuttamisen osa-aluetta. Se oli alkuperältään petollista, tavoitteiltaan pahantahtoista, häiritsevyydeltään suurta ja rakentavaa keskustelua halveksivaa. 
 
Trollien sukulaiset, eli haamuhenkilöt puolestaan ovat esimerkiksi sosiaalisen median tilejä, jotka eivät edusta sitä henkilöä, joka niitä tosiasiallisesti ylläpitää. Haamuhenkilötilit voivat olla keksittyjä identiteettejä tai niissä voidaan ottaa luvattomasti käyttöön jonkun toisen identiteetti. Näitä valehenkilöllisyyksiä käytetään ryhmiin ja verkkokeskusteluihin osallistumiseen. Kahta tai useampaa haamuhenkilöä voidaan käyttää samanaikaisesti simuloimaan keskustelun molempia osapuolia. Tällöin luodaan näennäinen keskusteluympäristö, jossa mielipiteet ovat äärimmäisiä ja yksinkertaistavat ajattelutavat ottavat vallan. Yleisen keskusteluilmapiirin vaivihkainen myrkyttäminen onkin tehokas ja salakavalan tehokas tapa muuttaa mielipideilmastoa. 
 
Internet-kulttuurin keskiössä ovat meemit. Meemit ovat pääasiassa sosiaalisessa mediassa leviävää sisältöä, joka saavuttaa nopeasti suuren yleisön tyypillisesti kiinnostavuutensa tai hauskuutensa vuoksi. Taitavasti tehtyjä humoristisia sisältöjä jaetaan todennäköisemmin kuin “vakavia sisältöjä”. Jotkut ilmiöstä ovat lyhytikäisiä, toiset pysyvät suosiossa vuosikausia. Internet-meemit ovat usein esimerkiksi kola-Ollin kaltaisia ihmisiä, kuvankäsittelyohjelmilla tehtyjä kuvia, lyhyitä animaatioita tai musiikkivideoita. Periaatteessa kuitenkin mikä tahansa asia voi nousta suosituksi internet-meemiksi. 
 
Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä sodassa internetillä ja meemeillä on ollut aivan erityinen merkitys. Ukrainan puolesta meemisotaa käyvät mm. Ukrainan meemijoukot, jotka julkaisevat säännöllisesti humoristisia, Ukrainaa tukevia ja Venäjää pilkkaavia sisältöjä. Shiba inu-koirarotua maskottinaan pitävä NAFO (North Atlantic Fellas Organization) on Venäjän propagandaa vastaan taisteleva Internet-aktivistien liike. NAFO taistelee Kremliä ja Venäjän johtajia vastaan meemeillä, oikaisuilla sekä ironisella ja pilkallisella sisällöllä (niin sanotulla "paskapostauksella" eli shitpostingilla).