MITÄ ON TIEDUSTELU?

Mikä on käsityksemme tiedustelusta?

Olet ehkä saattanut miettiä ennen kurssin alkua mitä on tiedustelu, viimeistään siinä vaiheessa kun kurssin alussa kirjoitit muistiin oman käsityksesi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, tiedustelu on ollut esillä mediassa paljon aikaisempaa enemmän. Tämän kurssin tarkoituksena on kertoa mitä tiedustelu tarkoittaa, miten tiedustelu toimii ja mihin sitä tarvitaan.

Vielä vähän aikaa sitten mielikuvamme tiedustelusta saattoi olla peräisin lähinnä elokuvista tai kirjallisuudesta. Salainen agentti matkustaa ympäri maailmaa, hankkii tietoja omalle hallitukselleen samalla paeten autollaan perässä tulevia tappajia tai nauttien illallista kauniiden naisten seurassa.

Vai tuoko tiedustelu mieleemme lukemattomat vakoilijoista kertovat romaanit, joissa varjoissa liikkuvat pitkätakkiset hattupäiset vakoilijat yrittävät hankkia salaisia tietoja - ja joita vastustajan vastatiedustelu yrittää saada vaihtelevalla menestyksellä kiinni.

Kuten arvata saattaa, kumpikaan mielikuva tiedustelusta ei taida vastata todellisuutta. Mutta on elokuvien ja kirjojen esittämässä maailmassa jotain tottakin. Tiedustelun tehtävänä on hankkia valtionjohdolle sen päätöksenteossa tarvitsemaa tietoa maan toimintaympäristöstä ja vastustajista. Yksi tapa hankkia tiedustelutietoa on henkilötiedustelu, jossa tietolähteenä on ihminen. Tiedustelu on elokuvien ja kirjallisuuden mukaan perinteisesti ollut valtiollisten tiedustelupalveluiden tehtävä.

Valtiolliset tiedustelupalvelut tiedustelijoina

Eri valtioiden tiedustelupalvelut on perustettu tyypillisesti noin 100 vuotta sitten. Usein mailla on todellisuudessa useampikin tiedustelupalvelu. Tyypillisesti valtiolla on ulkomaan tiedustelupalvelu, joka vastaa maan ulkoisen toimintaympäristön seurannasta. Joskus ulkomaan tiedustelusta voi vastata erikseen siviilitiedustelupalvelu sekä sotilastiedustelupalvelu. 

Usein valtiolla on myös sisäisestä turvallisuudesta vastaava palvelu, jonka tehtävänä voi olla esimerkiksi maan sisäisten uhkien tiedustelu. Lisäksi sisäisen turvallisuuden palvelun tehtävänä voi olla maassa toimivien vieraan valtion tiedustelupalveluiden seuranta ja paljastaminen – eli vastatiedustelu.

Tiedustelun tehtävät

Tiedustelun tehtävänä on tuottaa tietoa vastustajista ja maan toimintaympäristöstä valtiojohdon päätöksenteon tueksi. Tiedustelu siis kertoo, minkälainen maan toimintaympäristö on tällä hetkellä ja miten sen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa. Tiedustelun tehtävänä on myös varoittaa valtionjohtoa, mikäli toimintaympäristössä tai seurattavissa kohteissa tapahtuva kehitys voi muodostaa maalle uhkan ja edellyttää valtionjohdolta päätöksiä ja toimenpiteitä uhkan pienentämiseksi.

Tiedustelua tutkineen Mark Lowenthalin mukaan tiedustelupalvelut ovat olemassa ainakin neljästä eri syystä:

1. Tiedustelupalvelut tarjoavat valtion johdolle ymmärryksen toimintaympäristöstä, jotta toimintaympäristö ja sen muutokset huomioitaisiin päätöksenteossa.
2. Tiedustelu tukee valtiojohdon päätöksentekoa, tuottamalla sille tiedustelujärjestelmällä kerättyä ja analysoitua tietoa toimintaympäristöstä ja kohdeorganisaatioista.
3. Tiedustelun tehtävänä on estää maahan kohdistuva strateginen yllätys, eli antaa varoitus valtionjohdolle maata uhkaavasta kehityksestä.
4. Tiedustelu vastaa salaisen tiedon keräämisestä valtiojohdon tietotarpeiden mukaisesti, sekä huolehtii tämän tiedon salassapidosta. Merkittävä osa tiedustelun tuottamasta tiedosta on salassapidettävää.

Tiedustelun murros - uudet toimijat

Lähes sadan vuoden ajan tiedustelutiedon kerääminen ja analysointi on ollut mahdollista lähinnä valtioiden tiedustelupalveluille. Yhteiskunnan digitalisaatio on kuitenkin muuttanut merkittävästi tilannetta. Aikaisemmin tiedusteluanalyysissä tarvittavaa tietoa tuottivat vain tiedustelupalveluiden omat tietolähteet ja tekniset sensorit. Nyt käytettävissä on jo kaupallisesti toimivien yritysten tuottamia satelliittikuvia ja muuta tiedusteluanalyysissä käytettävää tietoa - lähes kenen tahansa ostettavissa.

Toinen merkittävä digitalisaation aiheuttama muutos on kamerapuhelimen ja internetin yhdistelmä. Kuka tahansa puhelimen käyttäjä voi ottaa tiedustelunkin kannalta mielenkiintoisesta tapahtumasta tai kohteesta kuvan, ja välittää sen heti esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi vuonna 2022 sosiaalisessa mediassa oli paljon tavallisten ihmisten ottamia kuvia Venäjän asevoimien kalustosta Ukrainassa. Kuvien ottoajankohdasta tai -paikasta ei luonnollisesti voida aina olla varmoja, mutta paikka voidaan selvittää kuvassa näkyvien maamerkkien avulla ja ajankohta esimerkiksi kuvan valoisuuden ja kuvassa näkyvän kasvuston perusteella. Puhelimen käyttäjä voi toimia tiedustelutiedon tuottajana, joskus jopa ymmärtämättä sitä itse. Tämä voi joskus jopa vaarantaa kuvassa näkyvien kohteiden turvallisuuden.

Digitalisaation myötä jokainen puhelimen ja internetyhteyden käyttäjä voi siis olla tiedustelusensori. Aikaisemmin tiedustelupalveluiden suurimpana haasteena oli tiedusteluanalyysissä tarvittavan tiedon keräämisen vaikeus ja hitaus. Nyt ongelmana on enemmänkin tarjolla olevan tiedon määrä sekä olennaisen ja luotettavan tiedon löytäminen tietomassasta. Avoimissa lähteissä, kuten mediassa ja sosiaalisessa mediassa olevan tiedon määrän kasvu tukee tietysti valtiollisten tiedustelupalveluiden toimintaa. Mutta sen lisäksi avoimissa lähteissä olevan tiedon määrä mahdollistaa kenelle tahansa tiedusteluanalyysin tekemisen. Erilaisten asiantuntijoiden ja tiedusteluanalyysiä tekevien ryhmien määrä mediassa onkin lisääntynyt merkittävästi.

Tiedustelun avoimuus

Myös tiedustelupalvelut kertovat aikaisempaa avoimemmin toiminnastaan. Esimerkiksi Iso-Britannian sotilastiedustelu on julkaissut Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan säännöllisesti tiedustelutietoja ja arvioita tilanteen kehittymisestä. Näissä tiedustelukatsauksissa ei ole kerrottu mitään luottamuksellista, eikä myöskään tiedustelutiedon lähteitä tai analyysimenetelmiä ole paljastettu. Tiedustelupalvelu on kuitenkin julkaissut tietoa valtiojohdon lisäksi myös kansalaisille.

Sama kehitys on havaittavissa myös Suomessa. Niin Suojelupoliisi kuin sotilastiedustelukin julkaisevat vuosittain julkisia katsauksia havainnoistaan Suomen toimintaympäristön kehityksestä. Tiedusteluyhteisön voidaan siten katsoa palvelevan päätöksentekijöiden lisäksi myös kansalaisia.

Tiedustelun uudenlaiset tehtävät

Tiedustelun perinteinen tehtävä on siis tuottaa tietoa vastustajasta ja toimintaympäristöstä päätöksentekoa varten.  Mutta tiedustelun tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muuhun kuin päätöksenteon tukemiseen. Tiedustelutietoja on käytetty esimerkiksi informaatiovaikuttamiseen. Tiedustelun hankkimilla tiedoilla on voitu vahvistaa maapuolustustahtoa, menestystä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, sekä korostamaan vastustajan tappioita pyrkimyksenä sen kriisinkestävyyden pienentäminen.

Tiedustelun hankkimia tietoja on voitu julkaista myös ennaltaehkäisevästi. Paljastamalla tiedustelun keräämän tiedon avulla vastustajan suunnitelmia, on pyritty estämään niiden toteutuminen.

Kuten todettu, tiedustelua eivät tee enää pelkästään valtiolliset tiedustelupalvelut, vaan myös yrityksillä ja yksityisillä kansalaisilla on mahdollisuus kerätä ja analysoida tietoa kiinnostavista tapahtumista. Tiedustelun tekijöiden kirjo on siis hyvin laaja. Voimme laajentaa myös tiedustelun käsitettä ja näkökulmaa. Aikaisemmin mainitsin, että tiedustelun tehtävänä on tuottaa tietoa vastustajasta ja toimintaympäristöstä päätöksentekoa varten. Entä jos ajattelisimme, että tiedustelua onkin kaikki säännöllinen, systemaattinen ja tavoitteellinen tiedon kerääminen ja analyysi - riippumatta minkälaista päätöstä tiedolla tuetaan?

Tiedustelun ymmärtäminen laajasti

Voisivatko satelliittikuvat Itämeren sinilevätilanteesta olla tiedustelua? Useina vuosina otetut satelliittikuvat lisäävät ymmärrystämme sinilevätilanteen kehityksestä, ja tukevat sitä päätöksentekoa, jota tilanteen parantaminen edellyttää. Itämeren tilan parantuminen vie vuosia, joten satelliittikuvien perustella tehdyt päätökset ovat strategisia. Satelliittikuvilla voidaan myös seurata ovatko tehdyt päätökset olleet oikeita. Entä satelliittikuva öljyvahingosta tai tulvasta? Voisivatko ne olla tiedustelua? Molempien kuvien perustella voidaan tehdä päätös parhaista mahdollisista toimenpiteistä, joilla kyetään suojelemaan ihmishenkiä ja luontoa.

Kamerapuhelimilla voidaan kuvata kohteita maanpinnalla. Mikäli kohteita halutaan kuvata ilmasta, satelliitti tai lentokone ei ole enää ainoa vaihtoehto. Erilaiset lennokit mahdollistavat kohteiden kuvaamisen, tiedon keräämisen ja kerätyn tiedon analysoinnin. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa, koskipa se sitten metsä- tai maataloutta, tai vaikka yhteiskunnallisen infrastruktuurin rakentamista ja ylläpitoa.

Digitalisaatio ja erilaiset autonomiset järjestelmät edellyttävät, että elinympäristömme on mallinnettu aikaisempaa paremmin. Mallintaminen tehdään erilaisten sensorien tuottaman tiedon analyysiin perustuen. Sensoreiden tuottaman mallinnustiedon perusteella voidaan tehdä päätöksiä kaupungin rakenteesta, liikennejärjestelyistä sekä tietoliikenneverkkojen toiminnasta. Päätös älykkäiden kaupunkien suunnittelusta ja rakentamisesta edellyttää tietoa toimintaympäristöstä.

Tämän esityksen aikana sinulle on toivottavasti muodostunut näkemys, että tiedustelun käsite on laaja ja sitä voidaan tarkastella hyvin erilaisista näkökulmista. Se ei välttämättä ole enää valtiollisten tiedustelupalveluiden yksinoikeus. Kyseessä on viimekädessä tiedon säännöllinen, systemaattinen ja tavoitteellinen keräys ja analyysi mitä tahansa päätöksentekoa varten.

Olet todennäköisesti itsekin tehnyt tiedustelua, ehkä jopa huomaamattasi. Oletetaan tilanne, että olet tulossa ensimmäistä kertaa elämässäsi käymään Jyväskylän yliopistossa. Tulet Jyväskylän matkakeskukseen joko junalla tai linja-autolla. Ensimmäinen tehtäväsi on löytää Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen sijainti, ja tämän jälkeen päättää millä tavalla sinne kuljet. Todennäköisesti käytät jotain internetissä olevaa paikkatietosovellusta, joka näyttää sinulle Agoran, etäisyyden sijaintipaikastasi, mahdolliset reittivalinnat ja liikkumisvaihtoehdot aikoineen. Olet juuri tehnyt avointen lähteiden geotiedustelua. Keräämäsi ja analysoimasi tiedon perusteella pystyt nyt tekemään päätöksen siitä, miten kuljet Jyväskylän yliopiston Agora-rakennukseen.