Osio 3.1.

Haverinen, Risto, Kirsikka Mattila, Aleksi Neuvonen, Rinna Saramäki & Otso Sillanaukee (2021). Osa 1: Muutoksen tuulia. Ihminen osana elonkirjoa – Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitran muistio. 12–50.

Hyvärinen, Pieta, Aino-Kaisa Koistinen & Tuija Koivunen (2021). Tuottavan hämmennyksen äärellä – Näkökulmia feministiseen pedagogiikkaan ympäristökriisien aikakaudella. Sukupuolentutkimus – Genusforskning 34 (1), 2021, 6–18.

Lahti, Vesa-Matti (2019). Aukkoja sivistyskäsityksessä. Sitra 27.8.2019. https://www.sitra.fi/julkaisut/aukkoja-sivistyskasityksessa/

Pelttari, Mikko (2021). Lämpenevä Maa. Ilmastolukutaidon käsikirja. Tampere: Vastapaino.

Salonen. Arto O. & M. K. Åhlberg (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Lifelong Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development 5 (8): 13–26.

Salonen, Arto O. & Marjatta Bardy (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015, 4–15.

Salonen, Arto (2014). An Ecosocial Approach in Education. In Schooling for Sustainable Development in Europe: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development, toim. R. Jucker ja R. Mathar, 231–233. Berlin-Heidelberg: Springer.

Shrivastava, Paul, Mark Stafford Smith, Karen O’Brien &  Laszlo Zsolnai (2020). Transforming Sustainability Science to Generate Positive Social and Environmental Change Globally. One Earth, Volume 2, Issue 4, 2020, 329–340. https://doi.org/10.1016/j.oneear.2020.04.010.

Värri, Veli-Matti (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Osio 3.2.

Abiolu A. Oluremi & Oluchi O. Okere: Environmental literacy and the emerging roles of information professionals in developing economies. International Federation of Library Associations and Institutions 38 (1), 53–59.

Abram, David (1996). The Spell of the Sensuous. Perception and Language in a More-than-Human World. New York: Pantheon Books.Berkes, F. (1999/ 2012): Sacred Ecology. 3. painos. New York, NY: Routledge.

Casi, C., H. E. Guttorm & P. K. Virtanen (2021). Traditional Ecological Knowledge. Situating Sustainability: A Handbook of Contexts and Concepts, toim. C. P. Krieg and R. Toivanen, 181–194. Helsinki: Helsinki University Press. DOI: https://doi.org/10.33134/HUP-14-13.

Cazden, C., B. Cope, F. Fairclough, J. Gee, M. Kalantzis, J. Cook, G. Kress, A. Luke, C. Luke, S. Michaels, & M. Nakata (1996). A Pedagogy of Multiliteracies: Designing Social Futures. Harvard Educational Review 66 (1), 60–92.

Gosselin, D. C., A. E. Egger, and J. J. Taber (2019). Interdisciplinary Teaching About Earth and the Environment for a Sustainable Future. Cham: Springer.

HAPPER, C., PHILO, G. (2013). The Role of the Media in the Construction of Public Belief and Social Change. Journal of Social and Political Psychology, North America, 1, dec.

Johnson, J. T., R. Howitt, G. Cajete, F. Berkes, R. L. Pualani and A. Kliskey (2016). Weaving Indigenous and Sustainability Sciences to Diversify our Methods. Sustainability Science, 11: 1–11.

Järvensivu, Paavo, Helmi Räisänen & Janne I. Hukkinen (2021). A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making. Futures, 132, September 2021.

Kestävyyspaneeli (2020). Kuusi polkua kestävyyteen - evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa. Kestävyyspaneelin julkaisuja 1/20. https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2020/02/Kuusi-polkua-kestavyyteen_julkaisu2020.pdf

Kimmerer, Robin Wall (2015). Braiding Sweetgrass. Indigenous Wisdom, Scientific Knowledge and the Teachings of Plants. Minneapolis: Milkweed Editions.

Lahtinen, Toni (2012). Kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Monitieteinen ympäristötutkimus. Toim. Karoliina Lummaa, Timo Vuorisalo & Mia Rönkä. 79–84.

McBride, B.B. (2011). Essential elements of ecological literacy and the pathways to achieve it: Perspectives of ecologists. PhD dissertation. University of Montana.

McBride, B. B., C. A. Brewer, A. R. Berkowitz, and W. T. Borrie (2013). Environmental literacy, ecological literacy, ecoliteracy: What do we mean and how did we get here? Ecosphere 4(5):67. http://dx.doi.org/10.1890/ES13-00075.1

McGregor, D. (2004). Coming Full Circle: Indigenous Knowledge, Environment, and our Future. American Indian Quarterly, 28 (3–4): 385–410.

O’Neill, Saffron & Sophie Nicholson-Cole (2009). Fear Won’t Do It: Promoting Positive Engagement With Climate Change Through Visual and Iconic Representations. Science Communication 30(3), 355–379.

Orr, D. W. (1990). Environmental Education and Ecological Literacy: Knowing, Caring, and Practical Competence. The Education digest, 55(9), 49–53.

Pelttari, Mikko (2021). Lämpenevä maa – ilmastolukutaidon käsikirja. Tampere: Vastapaino.

Salonen, Arto O. & Bardy, Marjatta (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1: 4–15.

Shwom, R., Isenhour, C., Jordan, R. C., McCright, A. M. & Robinson, J. M. (2017). Integrating the social sciences to enhance climate literacy. Frontiers in ecology and the environment, 15(7), pp. 377-384. doi:10.1002/fee.1519

Ramanujam, Archana & Asri, Nadia (2021). The climate crisis is a (neo)colonial capitalist crisis: Experiences, responses and steps towards decolonising climate action. Brussels: European Network Against Racism. https://www.enar-eu.org/the-climate-crisis-is-a-neocolonial-capitalist-crisis-experiences-responses-and-steps-towards-decolonising-climate-action/

Shrivastava, Paul, Smith, Mark Stafford, O’Brien, Karen & Zsolnai, Laszlo (2020). Transforming Sustainability Science to Generate Positive Social and Environmental Change Globally. One Earth, Volume 2, Issue 4, 2020, 329–340. https://doi.org/10.1016/j.oneear.2020.04.010.

UNESCO:  Futures Literacy, An essential competency for the 21st century: https://en.unesco.org/futuresliteracy

USGCRP (US Global Change Research Program). (2009). Climate literacy: the essential principles of climate science. Washington, DC: NOAA Climate Program Office.

Uusitalo, Niina & Niemelä-Nyrhinen, Jenni (2022). Visuaalinen journalismi ilmastonmuutoksen estetiikan muovaajana. Teoksessa Ympäristömuutos ja estetiikka, toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio & Noora-Helena Korpelainen. Helsinki: Suomen Estetiikan Seura. 235–266.

Vadén, Tere (2016). Alkuperäiskansaistuminen ja syntytieto. Elonkehä 1/16.

Wang, Susie, Adam Corner, Daniel Chapman & Ezra Markowitz (2018). Public Engagement with Climate Imagery in a Changing Digital Landscape. Wiley Interdisciplinary Reviews. Climate Change 9(2), 1–18.

Varpanen, J., Saari, A., Jurvakainen, K. ym. (2022). The Uncanny Challenge of Self-Cultivation in the Anthropocene. Stud Philos Educ 41, 345–362. https://doi.org/10.1007/s11217-022-09827-7

Osio 3.3.

Craps, Stef (2020). Introduction: Ecological Grief. American Imago 77:1, 1–7.

Craps, Stef & Olsen, Ida Maria (2020). Grief as a doorway to love: an interview with Chris Jordan. American Imago 77:1,109–135.

Cox, Daniel T. C., Shanahan, Danielle F., Hudson, Hannah L., Plummer, Kate E., Siriwardena, Gavin M., Fuller, Richard A., Anderson, Karen, Hancock, Steven, Gaston, Kevin J. (2017). Doses of neighborhood nature: the benefits for mental health of living with nature. BioScience 67: 2, 147–155. https://doi.org/10.1093/biosci/biw173.

Cunsolo, Ashlee & Ellis, Neville R. (2018). Ecological grief as a mental health response to climate change-related loss. Nature Climate Change 8, 275–281.

Head, Lesley (2016). Hope and grief in the Anthropocene: re-conceptualising human–nature relations. Lontoo & New York: Routledge.

Johnson, Trebbe (2018). Radical Joy for Hard Times: Finding Meaning and Making Beauty in Earth’s Broken Places. Berkeley: North Atlantic Books.

Kellert, Stephen R., & Wilson, Edward O. (1993). The biophilia hypothesis. Washington: Island Press.

Korpela, Kalevi M., Ylén, Matti, Tyrväinen, Liisa & Silvennoinen, Harri (2010). Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International 25:2, 200–209. https://doi.org/10.1093/heapro/daq007

Marks, Elizabeth and Hickman, Caroline and Pihkala, Panu and Clayton, Susan and Lewandowski, Eric R. and Mayall, Elouise E. and Wray, Britt and Mellor, Catriona and van Susteren, Lise (2021). Young People's Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon. The Lancet. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3918955

Methorst, Joel, Rehdanz, Katrin, Mueller, Thomas, Hansjürgens, Bernd, Bonn, Aletta & Böhning-Gaese, Katrin (2020). The importance of species diversity for human well-being in Europe. Ecological Economics 181, 106917. DOI: 10.1016/j.ecolecon.2020.106917

Pasanen, Tytti (2020). Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct connections and psychological mediators. Tampereen yliopisto.

Pihkala, Panu (2019). Mieli maassa? Ympäristötunteet. Helsinki: Kirjapaja.

Pihkala, P., Cantell, H., Jylhä, K. M., Lyytimäki, J., Paloniemi, R., Pulkka, A. & Ratinen, I. (2020). Ahdistuksen vai innostuksen ilmasto? Ilmastoviestinnän ja -kasvatuksen keinoja ilmastoahdistuksesta selviytymiseen. Teoksessa E. Pekkarinen & T. Tuukkanen (toim.), Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja, Nro 4, Lapsiasianvaltuutetun toimisto, Jyväskylä, 153–171.

Shrivastava, Paul, Smith, Mark Stafford, O’Brien, Karen & Zsolnai, Laszlo (2020). Transforming Sustainability Science to Generate Positive Social and Environmental Change Globally. One Earth, Volume 2, Issue 4, 2020, 329–340. https://doi.org/10.1016/j.oneear.2020.04.010.

Simkin, Jenni, Ojala, Ann & Tyrväinen, Liisa (2020). Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest - A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening, 48: 126567

Weintrobe, Sally (2013). The difficult problem of anxiety in thinking about climate change. Teoksessa Sally Weintrobe (toim.) Engaging with Climate Change. Psychoanalytic and Interdisciplinary Perspectives. Lontoo & New York: Routledge, 33–48.

Osio 3.4.

Aholainen, Mari; Jäntti, Saara; Tammela, Annika & Tanskanen, Jani (2021). Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Lääkärilehti 5.3.2021, 9/2021, vsk 76, s. 564–568.

Baccolini, Raffaella & Moylan, Tom (toim., 2003). Dark Horizons: Science Fiction and the Dystopian Imagination. New York: Routledge.

Brady, Emily (2022). Global climate change and aesthetics. Environmental Values 31(1): 27–46.

Canavan Gerry & Robinson, Kim Stanley (toim., 2014). Green Planets. Ecology and Science Fiction. Middletown: Wesleyan University Press.

Clark, Timothy (2011). The Cambridge Introduction to Literature and the Environment. Cambridge University Press.

Fialho, O. (2019). What is literature for? The role of transformative reading. Cogent Arts & Humanities, 6(1), 1–16. https://doi.org/10.1080/23311983.2019.1692532

Haraway, Donna J. (2016). Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene. Durham: Duke University Press.

Heise, Ursula (2016). Imagining extinction. The cultural meanings of endangered species. Chicago & Lontoo: The University of Chicago Press.

Hänninen, Vilma; Pohjola, Hanna; Tarvainen, Merja; Hätilä, Johanna; Korhonen, Heidi; Rovamo, Helena & Sools, Anneke (2021). “Kirje tulevaisuudesta -menetelmä”. Teoksessa Tutkiva mielikuvitus. Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Toim. Sanna Ryynänen & Anni Rannikko. Helsinki: Gaudeamus, 132–153.

Lahtinen, Toni (2012). Kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Monitieteinen ympäristötutkimus. Toim. Karoliina Lummaa, Timo Vuorisalo & Mia Rönkä, Helsinki: Gaudeamus, 79–84.

Lakkala, Keijo (2020). Utopianism in the Age of Capitalocene. Nordia Geographical Publications 49:5, 75–92.

Levitas, Ruth (2013). Utopia as Method: The Imaginary Reconstitution of Society. New York: Palgrave Macmillan.

Levitas, Ruth (2017). Where there is no vision, the people perish: A utopian ethic for a transformed future. CUSP essay series on the Ethics of Sustainable Prosperity, No. 5. 27.6.2017.  https://cusp.ac.uk/themes/m/m1-5/#1475182667098-0328ae0f-4bcbf2c7-159e13d8-96cc

Lähdesmäki, T., & Koistinen, A-K. (2021). Explorations of linkages between intercultural dialogue, art, and empathy. In F. Maine and M. Vrikki (Eds.), Dialogue for intercultural understanding: Placing cultural literacy at the heart of learning. Springer, 45–58. https://link.springer.com/book/10.1007%2F978-3-030-71778-0

Mikkonen, Jukka & Lehtinen, Sanna (2022). Philosophical Aesthetics and the Global Environmental Emergency. Environmental Values 31(1), February 2022: 15–26. doi: 10.3197/096327122X16386102423949

Parikka, Jussi (2018). Medianatures. Teoksessa Rosi Braidotti & Maria Hlavajova (toim.) Posthuman Glossary. Bloomsbury, 251–253.

Pelttari, Mikko (2021). Lämpenevä Maa. Ilmastolukutaidon käsikirja. Tampere: Vastapaino.

Prior, J. and E. Brady (2017). Environmental aesthetics and rewilding. Environmental Values 26 (1): 31–51.

Roe, Maggie & Anthony Lyons (2021). Dark ecologies: creative research in multispecies water environments. Green Letters, 25(1), 33–52, DOI: 10.1080/14688417.2021.1893205.

Rossi, Leena-Maija (2010). Esityksiä, edustamisia ja eroja: Representaatio on politiikkaa. Teoksessa: Tarja Knuutila & Aki Lehtinen [toim.] Representaatio. Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi. Helsinki: Gaudeamus. 261–275.

Vermeulen, Pieter (2020). Literature and the Anthropocene. London and New York: Routledge.

Weik von Mossner, Alexa. (2017). Affective ecologies: Empathy, emotion, and environmental narrative. Columbus: The Ohio State University Press.

Williams, R. (1985). Keywords: A Vocabulary of Culture and Society. Oxford: Oxford UP.

Osio 3.5.

Dykstra, A. (2020). The Rhetoric of “Whataboutism” in American Journalism and Political Identity. Res Rhetorica 7(2), 2–16.

Festinger, L. (1962). A Theory of Cognitive Dissonance. Stanford University Press, California.

Gifford, R., & Nilsson, A. (2014). Personal and social factors that influence pro-environmental concern and behaviour: A review. International journal of psychology 49(3) 141–157. https://doi.org/10.1002/ijop.12034

Harmon-Jones, E., & Mills, J. (2019). An introduction to cognitive dissonance theory and an overview of current perspectives on the theory. Teoksessa Harmon-Jones, E. (toim.) Cognitive dissonance: Reexamining a pivotal theory in psychology 3–24 American Psychological Association. https://doi.org/10.1037/0000135-001

Hormio, S. (2020). Yksilön vastuu yhteisöjen jäsenenä. Teoksessa Kyllönen, S. & Oksanen, M. (toim.) Ilmastonmuutos ja filosofia 104–125. Gaudeamus.

Jarvis, Brooke (2019). Hyönteisten tuomiopäivä on koittanut. Käänt. Ville Lähde. niin & näin: filosofinen aikakauslehti 2/19, 16–27.

Käppi, M., Tuunanen, S., Näyhä, A., & Kotiaho, J. (2021). "En minä, mutta muut!": EMMI-ilmiö kestävyysmurroksen esteenä. Alue Ja Ympäristö, 50(2), 136–153. https://doi.org/10.30663/ay.102426

Lahikainen, L. (2018). Individual Responsibility for Climate Change – A social structural account. Academic Dissertation, Faculty of Social Sciences, University of Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0761-5.

Lamb, W. F., Mattioli, G., Levi, S., Roberts, J. T., Capstick, S., Creutzig, F., Minx, J. C., Müller-Hansen, F., Culhane, T. & Steinberger, J. K. (2020). Discourses of climate delay. Global Sustainability 3(17), 1–5. https://doi.org/10.1017/sus.2020.13

Lähde, Ville (2012). Luontokäsitysten tarkastelun ongelmia. Teoksessa Monitieteinen ympäristötutkimus. Toim. Karoliina Lummaa, Mia Rönkä & Timo Vuorisalo. Helsinki: Gaudeamus. 97–114.

McKie, R. E. (2018). Climate Change Counter Movement Neutralization Techniques: A Typology to Examine the Climate Change Counter Movement. Sociological Inquiry 89(2), 288–316. https://doi.org/10.1111/soin.12246

Pidgeon, N. (2012). Public understanding of, and attitudes to, climate change UK and international perspectives and policy. Climate Policy 12, 85–106. https://doi.org/10.1080/14693062.2012.702982

Salonen, Arto O. & Raisa Foster (2021). Irtiolemisesta merkitykselliseksi osaksi maailmaa. Ihminen osana elonkirjoa — Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitran muistio. 51–64.

Shrivastava, Paul, Smith, Mark Stafford, O’Brien, Karen & Zsolnai, Laszlo (2020). Transforming Sustainability Science to Generate Positive Social and Environmental Change Globally. One Earth, Volume 2, Issue 4, 2020, 329–340. https://doi.org/10.1016/j.oneear.2020.04.010.

Stoknes, P. E. (2014). Rethinking climate communications and the “psychological climate paradox”. Energy Research & Social Science 1(C) 161–170. https://doi.org/10.1016/j.erss.2014.03.007

Stoknes, P. E. (2015). What we think about when we try not to think about global warming: Toward a new psychology of climate action. Chelsea Green Publishing, Whiteriver Junction, Vermont, United States.