Olen harrastanut useamman vuoden itse kasvatettujen vihannesten ja kasvisten kasvattamista. Kasvatusprosessi siemenistä, taimiksi ja satoa antaviksi kasveiksi on aina yhtä mielenkiintoista seurattavaa. Itse maasta kerätyt kesäkurpitsat, perunat ja muut vihannekset tuntuvat joka kerta ns. paremman makuisilta kuin kaupasta ostetut. Ehkä suurin ja tärkein makua antava asia on kuitenkin se, että on itse nähnyt aikaa ja vaivaa kasvattamiseen liittyvien asioiden opettelemisessa, ja kun näkee kasvattamisen lopputuloksen. Metsästäjä-keräilijä ajatuksessa ehkä eniten kiehtoo se ajatus, että omassa pihassanikin kasvaa paljon villikasveja, jotka sopivat syötäviksi. Nykyisin löytää myös paljon oikeanlaista tietoa näiden villikasvien hyödyntämiseen ravinnoksi. Omassa lapsuudessani ehkä enemmän varoiteltiin, ettei metsästä saa syödä mitään (mustikoita ja puolukoita lukuun ottamatta). Siksi onkin hienoa nähdä ja kuulla nykypäivänä, miten jo hyvin pienille lapsille opetetaan metsästä saatavien kasvien ja marjojen hyödyntämisestä ravinnoksi.