Voisiko valtio?

Voisiko valtio?

Santeri Penttinen -
Vastausten määrä: 14

Mielestäni valtion/instituuttien on sopivaa huolehtia tämänkaltaisista ongelmista. Yksilö/yhtiö kun ei helposti näe tai koe kaikkia toimintansa seurauksia ja kustannuksia, voisi valtio rajoittaa yksilöiden tai yhtiöiden toimintaa esimerkiksi haittaveroilla ja maksuilla. Ylikalastusta voitaisi rajoittaa asettamalla porrastettu verotus, jolloin tietyn pisteen jälkeen kalastus ei olisi taloudellisesti kannattavaa. Toisaalta on muistettava, että liian ankara verotus nostaa yksilön/yhtiön insentiiviä pimeään kalastukseen. Nopeasti pääteltynä samaa voitaisiin soveltaa kaikkiin nopeaa voittoa tavoittelevaan toimintaa, joka pitkällä aikavälillä olisi ympäristölle haitallista (julkistalouden kurssilla tälle taisi olla termi "ulkoisvaikutusten sisäistäminen).

haastakaa toki näkemystäni, tässä on varmasti monta epäkohtaa!

Vastaus Santeri Penttinen

Vs: Voisiko valtio?

Jaakko Soimakallio -
Olen samaa mieltä siitä, että haittaverot yleisesti kannustavat kuluttajia ja yrityksiä kestävämpiin ratkaisuihin esimerkiksi materiaalien, palvelujen ja ihan vaikka ravinnon kohdalla. Liian kova verotus, niin kuin mainitsit johtaa toki aina jossakin määrin myös veron kiertoon ja pimeisiin markkinoihin. Yksilön vastuuta ei mielestäni ainakaan ns. vauraissa länsimaissa voi olla korostamatta, koska meistä ainakin suurella osalla on myös mahdollisuus valita ympäristöystävällisempiä palveluja, elintarvikkeita ja hyödykkeitä yleisesti.
Vastaus Santeri Penttinen

Vs: Voisiko valtio?

Tuomo Ojala -
Olen samaa mieltä, että valtio voisi asettaa erilaisia verotukselliseen liittyviä rajoituksia toimintaan, jotta kyettäisiin edistämään luonnonsäilymistä.
Vastaus Santeri Penttinen

Vs: Voisiko valtio?

Maria Leppänen -
Hyvä näkökulma ja ajattelen samoin valtion vastuusta. Tässä voisi myös vaatia enemmän yritysten pidemmän tähtäimen toiminnan kirjaamista ja siihen panostamista. Myös kaikkien prosessien julkikirjaaminen ja näkyväksi tekeminen auttavat yrityksiä toimimaan yhteisten linjojen mukaan. Mihin suuntaan ollaankin vahvasti menossa, kun usein pystyt jäljittämään tuotteen synty prosessia jo aika hyvinkin. Pohdin myös erilaisia kiintiöiden asettamisia nykyistä enemmän valtion toimesta, joista yritykset voisivat lunastaa itselleen sopivan määrän perustellusti/niitä jaettaisiin yrityksille. en tiedä.. villiä pohdintaa. Kiitos ajatuksistasi! Maria
Vastaus Maria Leppänen

Vs: Voisiko valtio?

Mari Leijo -
Ihmistä ei ole ilman luontoa. Sen mitä teemme luonnolle, teemme itsellemme. Aivoissamme ja verenkierrossamme taitaa jo olla muovia, mutta ihmistä ei mikään pysäytä. Pakkoja on ihmiselle laitettava, vapaaehtoisesti ei riittävästi hyvää tehdä eikä pahan tekemisestä pidättäydytä. Raha ohjaa ihmisen toimintaa katastrofaalisen paljon. Ja nythän on tietysti sanottava, että enhän minä, mutta ne muut... Vastuu on jokaisella, mutta isommilla toimijoilla on isompi vastuu, jonka kantamista esim. valtioiden asettamilla pakoilla voidaan ohjata ja vaatia.
Vastaus Mari Leijo

Vs: Voisiko valtio?

Ella Paavilainen -
Tämä on niin totta, Mari. Vähän aiheesta sivuun poiketen; miksi tämä kurssi ei ole pakollinen kaikille opiskelijoille/kaikissa tiedekunnissa?
Ihmettelijänä täällä yksi vaka-opiskelija.
Vastaus Ella Paavilainen

Vs: Voisiko valtio?

Pia Pyhtilä -
Ella, ihmettelen samaa, miten vapaaehtoista näiden asioiden opiskelu yhä on. Itse toimin sosiaalialalla ja kyllä aika marginaalissa on näistä edes keskustelemaan pääseminen.Toivoa tuo tällä hetkellä luonnon hyvinvointivaikutusten ymmärtämisen nouseminen, mutta pitkä on tie vielä itse suojelusta keskusteluun.
Vastaus Ella Paavilainen

Vs: Voisiko valtio?

Satu Paasonen -
Tämän pitäisi kuulua opetussuunnitelmaan jo peruskoulussa! Toivottavasti myös mahdollisimman moni päättäjä löytää kurssille, he pystyvät kuitenkin tavallista kansalaista enemmän vaikuttamaan asioihin.

Luulen, vaikka toki toivon olevani väärässä, että tämän kurssin valitsee henkilöt, jotka ovat jo kiinnostuneita/huolissaan luonnon hyvinvoinnista ja tiedostavat paljon näitä asioita.

Nuorisobarometrissa on jo useita vuosia tullut esiin nuorten suuri huoli ilmastonmuutoksesta, puhutaan ilmastoahdistuksesta. 
Vastaus Satu Paasonen

Vs: Voisiko valtio?

Saana Hernesniemi -
Valtion periaattessa pitäisi olla se taho, joka huolehtisi ihmisten hyvinvoinnista, eli käytännössä siis tukisi ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja luonnonsuojelussa ja helpottaisi veroilla luonnon ennallistamisessa ja sen resurssien riittävyydessä, jne. Kuitenkaan näin ei ole, koska edelleen kehitystä tehdään sen mukaan, mikä tuo näitä ”pikavoittoja” rahoittajille heidän yrityksissään. Se sotii kestävän kehityksen päämäärää vastaan. Kestävä kehityshän säästää luontoekosysteemejä, jolloin pitemmällä aikavälillä niistä riittää jaettavaa tulevillekin sukupolville. Mielestäni esimerkiksi kasvien geenipankit ovat kestävyysvajeen ratkaisemisessa keskeisessä asemassa ja tukevat ruokahuollon säilymistä myös tulevaisuudessa. Nekin tosin tarvitsevat pysyäkseen elinvoimaisina säännöllistä uudistamista, jotta ne voivat sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Eli vanhoja maatiaislajikkeita pitäisi viljellä niiden geenivarantojen takia, vaikka se ei olisi taloudellisessa mielessä kannattavaa. Niillä voi kuitenkin olla muita arvoja kuin rahalliset siksi edistää ihmisten hyvinvointia pitkällä aikajänteellä.
Vastaus Ella Paavilainen

Vs: Voisiko valtio?

Johanna Jokela -
Juuri näin: Näiden aiheiden opiskelun pitäisi olla pakollista kaikille, ja jo heti varhaiskasvatuksesta lähtien.

Vastuu on meillä jokaisella. Markkinatalouden ollessa johtava valta maailmassa, sen avulla on mahdollista myös muuttaa asioita. Kulutus määrää tuotantoa.
Vastaus Santeri Penttinen

Vs: Voisiko valtio?

Heidi Räihä-Faucon -
Jäin pohtimaan tätä, että voiko valtio olla se vastuullinen taho, joka valvoo luonnonvarojen käyttöä? Kuten tiedämme, politiikka on ailahtelevaa ja kunkin vallassa olevan presidentin tai hallituksen (tai diktaattorin) mieltymykset eivät ole aina se, mikä olisi ihmiskunnan ja luonnon etu luonnon kestävyyden kannalta. Olisiko kuitenkin parempi, että YK tai vastaava taho perustaisi erillisen valvontaelimen, jonka tehtävä olisi valvoa luonnonvaroja. Sellainen taho, jolla olisi näkemys maailmanlaajuisesta kokonaisuudesta.

Niin kauan, kun yksittäiset valtiot tekevät toimia siellä, toiset täällä - ja lopulta aina kuitenkin se oma (taloudellinen)etu mielessä, ympäristö ja luonto jäävät toiseksi.
Vastaus Heidi Räihä-Faucon

Vs: Voisiko valtio?

Saana Hernesniemi -
Totta on, että ihmiset eivät pysty hahmottamaan kokonaisuutta luonnon suhteen ja toimimaan epäitsekkäästi sen eteen, saati kantaa vastuuta koko maailmasta omilla valinnoillaan. Tai toimimaan pitkäjänteisesti vuosikymmeniä joidenkin yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteen. Tämä voi onnistua pienissä heimoyhteisöissä, jollaisia vielä on alkuperäiskulttuureissa. Valtioiden tasolla se ei enää onnistu. Uskonnoissa ja kansanperinteessä on ollut kunnioittava suhde luontoon ja se on nähty pyhänä.
Ihmisen kulttuurien kehittyessä teknologisemmiksi ja toiminnan pohjauduttua tieteeseen on luonto sitä myötä alkanut saada välinearvon, jossa se on lähinnä itsekään hyödyntämisen kohde. Siksi käytännössä on varmaan mahdotonta ajatella, että valtio voisi ottaa velvollisuudekseen ympäristön ja luonnon suojelun. Valtiot kuitenkin muodostuvat ihmisistä ja ihmisten intressit yleensä ovat itsekkäitä ja omaneduntavoitteluun tähtääviä. Siksi valtioiden johtajatkin käyttävät tätä hyväkseen vallantavoitteluissaan ja saadakseen kansansuosiota käyttävät mm.luonnonvaroja hyväkseen. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on siis aika pitkälle kulttuuri- ja uskontosidonnaista. Paikalliskulttuurit, jotka voisivat suojella luontoa, eivät edusta valtakulttuuria, jota taas valtiot edustavat. Eli ne yleensä syrjäytetään valtakulttuurien ja niiden johtajien toimesta. Myös monet uskonnot pohjautuvat ajatukseen, että ihminen on Jumalan luoma ja sen perusteella saa hyödyntää ja alistaa itseään alempiarvoisina pitämiään olentoja. Tällainen uskonto on mm.kristinusko. Lähetystyöntekemisen myötä myös se on osallistunut monien alkuperäiskulttuurien hävittämiseen.
Vastaus Saana Hernesniemi

Vs: Voisiko valtio?

Terhi Svanström -
Olen myös miettinyt uskontojen vastuuta asiassa. Ihminen on tosiaan ottanut muinaisten julistusten mukaan tehtäväkseen täyttää Maa ja käyttää sen antimia niin kuin ne olisi meitä varten tänne laitettu. Uskonnoilla on edelleen vaikutusvaltaa isoon osaan ihmisistä, joten ne voisivat myös ottaa roolia ympäristötalkoissa. Voisi alkaa väkevämmin välittää ihmisille viestiä, että luojan luomaa pitää suojella.
Vastaus Heidi Räihä-Faucon

Vs: Voisiko valtio?

Emilia Pirinen -
Tämä on kyllä hyvä pointti, että valtio ei välttämättä ole luonnonvarojen käytön valvonnassa se tasalaatuisimman tuloksen määrittelevä taho. Ehdottomasti maailmanlaajuisen kokonaisuuden hallitseminen tulisi olla tämän valvovan tahon vahvuus, sillä kuten sanoit, yksittäisten valtioiden toimet voivat vaihdella hyvinkin paljon.

Toki mietin myös sitä, kuinka maailmanlaajuisen kokonaisuuden hallitseminen sitten todella onnistuu, koska ympäri maailmaa ilmasto, elinolot, taloudellinen tilanne, ihmisten koulutustaso yms vaihtelevat niin paljon.
Vastaus Santeri Penttinen

Vs: Voisiko valtio?

Terhi Svanström -
Haittaveron lisäksi ja mielestäni ennen sitä pitäisi poistaa ympäristölle haitallisen toiminnan tukeminen. Ja rakentaa vapautuvista ja saatavista varoista kannustimia ekologisesti kestävän toiminnan kehittämiseen.