Organisaatioiden kirjo voittoa tavoittelevista liiketoiminnallisista yrityksistä yleishyödyllisiin yhdistyksiin tai julkisorganisaatioihin on laaja. Lähes yhtä moninaiset ovat syyt siihen, miksi organisaatiot tarttuvat luontojalanjäljen arviointiin. Vaikka oman toiminnan aiheuttamien haittojen tunnistaminen ja määrällistäminen voi itsessäänkin olla kiinnostavaa, usein arviointityön taustalla on myös jonkinlaisten hyötyjen tavoittelu tai luontoon kohdistuvista haitoista aiheutuvien riskien minimointi. Hyöty voi olla liiketoiminnallista – tunnistetaan esimerkiksi säästämisen paikkoja, jolloin luontojalanjäljen ohella voidaan pienentää myös kustannuksia. Luontojalanjäljen arvioinnilla voidaan osaltaan vastata ulkoisiin odotuksiin ja vaatimuksiin – esimerkiksi sidosryhmät saattavat odottaa organisaatiolta tietoa ja toimia luonnon monimuotoisuuden tiimoilta, ja toisaalta luontojalanjäljen arviointi tai vastaava tieto toiminnan luontovaikutuksista voi edesauttaa esimerkiksi rahoituksen saamista tai vastata vastuullisuusraportoinnin tarpeisiin. Luontojalanjäljen arviointi voi tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen tueksi aina strategiatasolta konkreettisten toimintojen ja työtehtävien suunnitteluun. Samalla luontojalanjäljen arviointi voi tuottaa myös viestinnällistä hyötyä. Kun toiminnan vaikutuksista on olemassa määrällistä tietoa, esimerkiksi vähentämistoimista tai tavoitteista voidaan viestiä konkreettisemmin ja uskottavammin (Tästä lisää kurssin osiossa 4).

Tampereen kaupungin luontojalanjälki

Oheisella videolla kuullaan kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten luontojalanjäljen arviointi Tampereen kaupunkiorganisaation tapauksessa on sujunut, miten jalanjälkitietoa on hyödynnetty, ja millaisia jatkosuunnitelmia on tehty.

Videon diaesitys

Tampereen kaupunkiorganisaation luontojalanjälki vuodelle 2021 laskettiin yhteishankkeessa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Pääpiirteitä hankkeesta ja sen tuloksista kuulet videolla, ja halutessasi voit lukea lisää hankkeen raportista tästä linkistä.

S-ryhmän luontojalanjälki

Katso halutessasi osion aluksi Luontokato ja tulevaisuuden liiketoiminta -videosta osio (21:25-37:08), jossa keskustellaan organisaation luontojalanjäljen laskennasta.

Toinen Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa toteutettu esimerkki on S-ryhmän luontojalanjäljen laskentahanke. Monivuotinen hanke on tämän tekstin kirjoitushetkellä syksyllä 2025 viimeistelyvaiheessa, ja lopulliset tulokset julkaistaan hankkeen päätösraportissa vuonna 2026.

Hankkeen tarkoituksena on S-ryhmän oman toiminnan ja arvoketjun luontojalanjäljen arvioimisen ohella myös virtaviivaistaa laskentaa ja mahdollistaa luontojalanjäljen arviointia muillekin tahoille. Hankkeen myötä on tarkoitus julkaista avoimesti saatavilla oleva tietopankki laskentaan tarvittaville kertoimille sekä ohjeistus, jonka avulla organisaatiot pääsevät alkuun oman luontojalanjälkensä tarkastelussa. 

S-ryhmä on organisaationa moniulotteinen ja suurikokoinen, ja siihen liittyy monenlaisia, keskenään hyvinkin erilaisia toimintoja aina päivittäistavarakaupasta hotelli-, ravintola- ja huoltoasematoimintaan. Kun toimintojen skaala on näin laaja, ei siitä aiheutuvien luontohaittojenkaan arviointi ole aivan suoraviivaista, vaan aikaa tarvitaan ihan jo kokonaisuuden hahmottamiseen ja tietotarpeiden määrittämiseen.

Juuri tästä syystä S-ryhmän luontojalanjälkihankekin on monivuotinen, ja se on jakautunut kahteen vaiheeseen. Arviointi aloitettiin alkukartoituksella, jossa muodostettiin kokonaiskuva S-ryhmän toiminnoista, ja tarkasteltiin, mitä kaikkea arviointiin on mahdollista tämänhetkisillä menetelmillä sisällyttää. Tämän perusteella laadittiin ensimmäinen, suuntaa antava luontojalanjälkilaskelma, jonka tulokset julkaistiin hankkeen väliraportissa¹.

Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella voitiin määrittää painopisteitä jatkokehitykselle. Kun oli tunnistettu, mistä toiminnoista merkittävimmät luontohaitat aiheutuivat, voitiin hankkeen jälkimmäisessä vaiheessa kiinnittää tarkempaa huomiota niihin. 

Kuva 1. Koko S-ryhmän organisaation toiminnan vuoden 2020 luontojalanjäljen jakautuminen kulutuskategorioittain eri ekosysteemityypeissä. Lähde: Peura ym. 2023.

Väliraportin¹ tuloksista ilmeni, että elintarvikkeet (erityisesti päivittäistavarakaupan toimialalla) ovat keskeisessä roolissa S-ryhmän luontojalanjäljessä (Kuva 1). Kustannusten perusteella elintarvikkeiden luontojalanjäljen arviointi jää hyvin karkealle tasolle, sillä EXIOBASE-tietokanta, jota laskennassa hyödynnetään, sisältää vain 12 erilaista kategoriaa elintarvikkeille (Kuva 2). Koska S-ryhmällä oli kustannusten ohella yksityiskohtaista tietoa myös elintarvikkeiden hankintamääristä (kg) sekä alkuperämaista, elintarvikkeiden luontohaittoja voitiin lähteä tarkastelemaan muita tietolähteitä ja esimerkiksi LCA-menetelmiä hyödyntäen. Samalla kun arvio S-ryhmän luontojalanjäljestä tarkentuu, myös laskentamenetelmä kehittyy. Tästä on hyötyä hankkeen jälkeen myös muille toimijoille, joille elintarvikkeiden luontohaitat ovat keskeisiä. 

Kuva 2. Pävittäistavarakaupan toimialan luontojalanjäljen muodostuminen. a) Eri tuotekategorioiden osuudet (%) päivittäistavarakaupan luontojalanjäljestä eri ekosysteemeille. b) Tuotekategorioiden luontohaittakertoimet (PDF/€) eri ekosysteemityypeille. Kemikaalit-tuotekategoriaan kuuluvat mm. kaikki pesu- ja puhdistusaineet sekä kosmetiikkatuotteet. Muut ruokatuotteet sisältävät muun muassa kaikki viljatuotteet, leivät, leivonnaiset, valmisruoat, pakasteet, makeiset, säilykkeet, mausteet, mehut, kahvit ja teet. Lähde: Peura ym. 2023.

Samaan tapaan rinnakkaiset luontojalanjäljen laskennan ja kehittämisen hankkeet hyödyttävät toisiaan. Esimerkiksi S-ryhmän väliraportissa luontojalanjälki ilmaistiin erikseen maa-, meri- ja makeanveden ekosysteemeille, ja todettiin, että tavoitteena on mittariston kehittäminen niin, että nämä kolme lukua voitaisiin yhdistää yhdeksi indikaattoriksi. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovatkin tässä onnistuneet, ja kehitystyön tuloksena käytettäväksi on esitetty ns. luontoekvivalenttia (biodiversity equivalent).²

Luontojalanjäljen määrällisen arvioinnin ohella S-ryhmän luontojalanjälkihankkeessa laaditaan myös toimenpide-ehdotuksia luontojalanjäljen pienentämiseksi. Määrällinen tieto organisaation luontojalanjäljestä tukee vähennystoimenpiteiden kohdistamista sekä strategisten luontotavoitteiden asettamista organisaatiossa.