Kuten tällä kurssilla on nähty, informaatioteknologia on mahdollistanut ennennäkemättömän tehokkaan viestinnän maailmanlaajuiselle yleisölle ja sen hyödyntämisen myös vihamielisesti. Viestintää voidaan harjoittaa sekä laaja-alaisesti että nopeasti. Tämä on avannut uusia mahdollisuuksia myös vihamieliselle informaation käytölle. Tällöin voidaan puhua informaatiosodankäynnistä.

Informaatiosodankäynnillä pyritään vaikuttamaan kohteen päätöksentekoon, toimintakykyyn ja mielipiteisiin informaatioympäristön kautta. Informaatiosodankäynti on vihamielistä toimintaa, jossa informaatiota vääristellään, väärennetään tai sitä jaetaan tai tulkitaan valikoidusti ja asiayhteydestään irrallaan. Informaatiosodankäyntiä voidaankin pitää eräänlaisena propagandan päivitettynä muotona.

Informaatiosodankäyntiä voi hyödyntää myös osana laajempaa toimintaa. Tällöin vaikkapa sotaharjoituksilla, palvelunestohyökkäyksellä tai hävittäjän tekemällä rajaloukkauksella voidaan esimerkiksi yrittää saada kohteelle tunne, ettei hän ole turvassa.

Informaatiosodankäynnin lisäksi Suomessa puhutaan myös informaatiovaikuttamisesta. Suomen ulkopuolella termiksi on kuitenkin pääasiassa vakiintunut informaatiosodankäynti.

Informaatiosodankäyntiä on harjoitettu aina, mutta uudet teknologiat ovat mahdollistaneet sen ennennäkemättömällä tasolla. Internetin ansiosta väärä tai manipuloitu tieto voi saavuttaa globaalin yleisön käytännössä hetkessä. Sosiaalisessa mediassa informaatiosodankäyntiä harjoittavat myös bottiverkostot, jotka vahvistavat haluttua viestiä. Myös tekoälyn käyttö on jo lisännyt informaatiosodankäynnin mahdollisuuksia. Vihamielinen taho voi tekoälyn avulla tuottaa valtavat määrät disinformaatiota teksti- tai kuvamuodossa ja antaa sen levittämisen automatisoidun bottiverkoston tehtäväksi. Informaatiosodankäynti ei ole kuitenkaan pelkkää koneellista toimintaa, vaan sitä voi harjoittaa myös esimerkiksi valtiollisessa viestinnässä. Informaatiosodankäyntiä voivat harjoittaa niin valtiot, ääriliikkeet, rikollisryhmät kuin yksilötkin.