Kyberpuolustus

Kuuntele tämä osuus: 

Kyberympäristön merkitys niin Suomen turvallisuuden kuin maanpuolustuksenkin näkökulmasta on tunnistettu. Tästä hyvä esimerkki on se, että kyberturvallisuus korostuu aivan erityisesti myös syksyllä 2021 julkaistussa puolustusselonteossa – kuvaavaa on, että 63-sivuisessa selonteossa sana ”kyber” esiintyy eri muodoissaan yli 60 kertaa.

Puolustusselonteko on asiakirja, jossa määritellään Suomen maanpuolustuksen ylläpidon ja maanpuolustuksen linjaukset ja painopisteet. Yksi selonteon lähtökohdista on, että puolustuksen toimintakyky ja järjestelmät ovat yhä enemmän riippuvaisempia informaatiosta ja digitaalisesta maailmasta.

Kyberympäristölle ja samalla kyberpuolustukselle on tyypillistä se, ettei digitaalisessa maailmassa ole samalla tavoin valtioiden rajoja kuin fyysisessä maailmassa. Niin kybertoimintaympäristö kuin sen uhatkin ovat globaaleja, ja esimerkiksi suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka voi olla maantieteellisesti lähtöisin hyvinkin kaukaa. On myös tärkeää muistaa, että digitaalisessa maailmassa siviili- ja sotilasinfrastruktuurit ovat päällekkäisiä.

Pohjimmiltaan kyberpuolustuksessa on kyse siitä, että Puolustusvoimat turvaa sekä omat että muut puolustuskykyyn suoraan vaikuttavat järjestelmät erityisesti valtiollisilta uhkatoimijoilta tai niiden edustajilta. Työelämäprofessori Martti Lehto ja Tom Malmströn kertovat tästä lisää. 

Nykyisin Suomessa puhutaan myös informaatiopuolustuksesta. Sillä tarkoitetaan Suomen ja suomalaisten suojaamista ulkoa ohjatun ja muun vahingoittamistarkoituksessa jaetun informaation vaikutuksilta, informaatiosodankäynniltä tai informaatiovaikuttamiselta.  

Kokonaisuudessaan Suomen kyberpuolustus ei ole vain Puolustusvoimien vastuulla. Kuten aiemmin todettiin, Puolustusvoimat vastaa Suomen sotilaallisesta kyberpuolustuksesta osana kansallista kyberturvallisuutta, mutta tämän ohella myös esimerkiksi yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden varmistamisessa – suurin osa Suomen kyberinfrastruktuurista on nimittäin yritysten omistamaa. Seuraavaksi Tomi Tuominen kertoo elinkeinoelämän roolista suomalaisen yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden varmistamiseksi tekemästä työstä ja yhteistyöstä.