Kyberhyökkääjät

Kuuntele tämä osuus: 

Ketkä sitten ovat erilaisten kyberuhkien takana - ketä ovat kyberhyökkääjät? Aivan samalla tavalla kuin kyberuhkiakin, on kyberuhkien aiheuttajia eli kyberhyökkääjiä monenlaisia. 

Yksityishenkilöt saattavat tehdä kyberhyökkäyksiä esimerkiksi kokeilunhalun, koston tai oman edun tavoittelun vuoksi. Esimerkiksi joulukuussa 2014 suomalaisia pankkeja vastaan tehtyjen kyberhyökkäyksien taustalta paljastui kaksi teinipoikaa, vaikka hyökkäyksiä aluksi epäiltiin jonkin merkittävästi mahtavamman tekijän tekemiksi.

Katso Yle Areenasta Titte Neuvosen dokumentti “Kyberkosto”, joka kertoo näistä CoreSec-nimellä esiintyneistä pojista toisen pojan haastatteluun perustuen.

Haktivistien toiminnan taustalla on yleensä vakaumus, ja kyberhyökkäyksen perusteena voivat olla esimerkiksi poliittiset tai aatteelliset syyt. Esimerkki haktivisteista on Anonymous-ryhmä. 

Kyberterroristit pyrkivät levittämään kauhua ja pelkoa sekä samalla mahdollisesti aiheuttamaan tuhoa esimerkiksi jonkin ääriajattelun tai muun poliittisen agendan edistämiseksi. Kuten edellä todettiin, merkittäviä kyberterroritekoja ei ole vielä havaittu, mutta todennäköisesti sellaisen tapahtuminen on vain ajan kysymys.

Rikolliset toteuttavat kyberhyökkäyksiä rikoshyödyn saamiseksi. Rikolliset voivat olla yksittäisiä henkilöitä, rikollisjärjestöjä tai vaikkapa yrityksiä. Esimerkiksi kilpailijoiden vakoilu on esimerkki joidenkin epärehellisesti toimivien yritysten tavasta toimia ja syyllistyä samalla kyberhyökkäyksiin.

Valtiollisten toimijoiden tekemät kyberhyökkäykset liittyvät niiden haluun vaikuttaa tai sekaantua kohdemaiden poliittiseen toimintaan tai siihen, että kyberhyökkäykset ovat osa sotilaallista toimintaa tai vakoilua. Valtiolliset toimijat eivät käytännössä koskaan toimi itse kyberhyökkääjinä, vaan ne käyttävät toiminnassaan hyväkseen ns. välitoimijoita eli esimerkiksi erilaisia mustahakkuhakkeriryhmiä. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriön vakoilun toteuttajan pidetään venäläistä Turlaa ja eduskunnan tietovuoden takana uskotaan olevan kiinalaisen APT31-ryhmän.

Todellisten toimijoiden tunnistaminen kyberhyökkäysten takana on kuitenkin usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Annetaan Martti Lehdon kertoa lisää.