Tekstivastine - Kivimäki
Puhuja 1 [00:00:00]: Olen eri somepalveluissa sisällä, niin tulee mietittyä paljon sitä, että mitä tännekin on järkevää laittaa. Mitä siitä näkyy ja mitä se kertoo, jos sinne jotain laitan?
Puhuja 2 [00:00:20]: Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta ja maanpuolustuskoulutus MPK toteuttavat yhteistyössä kansalaisen kyberturvallisuuden verkkokurssin. Tavoitteena on tutustuttaa kaikki kiinnostuneet suomalaiset kyberturvallisuuteen niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Tämä haastattelu on tehty osana tätä kurssia. Haastateltavana tänään on suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki. Puheenaiheina ovat muun muassa mitä avointen lähteiden tiedonhankinta on ja kuinka se on muuttanut tiedustelua. Haastattelijana toimii Panu Moilanen.
Haastattelija 1 [00:01:03]: Mitä tarkoitetaan avointen lähteiden tiedonhankinnalla?
Puhuja 1 [00:01:06]: Avointen lähteiden tiedonhankinta on tiedonhankintaa julkisista lähteistä. Ei tarkoita välttämättä ilmaista, vaan voi oikeasti olla maksullisia lähteitä. Puhutaan historiallisesti esimerkiksi massamediasta eli lehdistä, televisiosta, kirjoista. Nykypäivänä, kun netti on tullut melkein joka taskuun, niin sosiaalinen media on aika isossa roolissa myös avointen lähteiden kirjossa.
Haastattelija 1 [00:01:33]: Miten sinä olet itse ajautunut avointen lähteiden tiedustelun pariin?
Puhuja 1 [00:01:38]: Itse olen ajautunut teeman pariin ihan harrastuneisuuden kautta, josta tuli akateemista tutkimusta, josta tuli opetusta ja josta tuli myöhemmin viranomaistyötä. Oma polkuni on kulkenut tuolta tutkimuksen kautta tekemiseen tällä saralla.
Haastattelija 1 [00:01:54]: Tällä hetkellä avointen lähteiden tiedustelu on sinulle työtä, eli sinulla on varmaan myös näkemys siitä, mitä on tiedustelu. Mikä on ehkä sellainen olennaisin ero tai olennaisimmat erot, jotka erottavat avointen lähteiden tiedustelun perinteisestä tiedustelusta?
Puhuja 1 [00:02:11]: Tiedustelua voi ajatella kokonaisuutena, johon kuuluu tiedonhankinta ja sitten siihen kuuluu myös tiedonkäsittely, analyysi ja raportointi. Avoimet lähteet ovat yksi osa sitä tiedustelun kokonaisuutta, mutta siinä rinnalla on myös salaista tiedonhankintaa. Näkisin, että ne ovat kaikki osa sitä samaa kokonaisuutta täällä nämä eri tiedustelulajit, sitten avoimet lähteet ja vaikka signaalitiedustelu, henkilötiedustelu. Ne tietyllä tavalla kaikki tukevat toisiansa ja pelaavat yhteen.
Haastattelija 1 [00:02:42]: Avointen lähteiden tiedonhankinta tai tiedustelu on ehkä viime vuosien aikana noussut keskusteluun aika voimakkaasti. Minkä takia avointen lähteiden tiedustelua ja tiedonhankintaa tehdään? Onko se jollakin tavalla noussut merkittävämpään rooliin, vai onko se harhaa, että kun siitä puhutaan enemmän? Vai onko sitä ollut aina?
Puhuja 1 [00:03:01]: Jos katsoo sitä viranomaistoiminnan näkökulmasta, niin aina sitä on ollut. Tiedusteluviranomaiset ovat aina tehneet avointen lähteiden tiedonhankintaa. Jos katsoo viime vuosia, niin tiedonsaatavuus on netin kautta ensinnäkin tullut helpommaksi. Erilaisia tietovarantoja on helpommin saatavilla, uudenlaisia tietopalveluita. Sitten somen kautta tulee tällaista silminnäkijähavaintoa ympäri maailmaa nyt, koska kuitenkin yli puolet maailman väestöstä on kytkeytynyt someen. Niin sitten niitä sensoreita, jotka sitä havaintotietoa tuottavat tuolla maailmalla, on paljon enemmän. Sen takia ehkä on korostunut nyt viime vuosina tämä, että tätä on ruvennut myös ei-valtiolliset toimijat, niin kuin yksittäiset harrastajat, sitten tekemään tätä avointen lähteiden tiedonhankintaa itse. Minä tekisin sen eron, että kuitenkin tiedustelu on aina valtiollista toimintaa ja ohjattua toimintaa sillä tavalla, että tiedustelulle annetaan jotkin tavoitteet, ja se palvelee jotakin päätöksentekijää. Se on ehkä se, missä tiedustelu tulee mukaan tähän kuvioon.
Haastattelija [00:04:00]: Kuinka merkittävää avointen lähteiden tiedustelu on, jos ajatellaan nimenomaan virallisia tiedustelupalveluita tai muita tiedustelutoimia? Kuinka suuri osa niiden toiminnasta kansainvälisesti on avointen lähteiden tiedusteluun ja tiedonhankintaan perustuvaa?
Puhuja 1 [00:04:15]: Mitä amerikkalaiset ovat esittäneet arvioita 40-luvulta lähtien, niin sanovat, että 80 % kaikesta, mitä tarvitaan, löytyy avoimista lähteistä. 20 prosenttia olisi sitten sitä tiedustelupalvelun salaista muuta tiedonhankintaa. Nykypäivään kun ollaan menty, niin on heitetty samansuuntaisia ja 90:n prosentin päällä olevia lukuja siitä, että näinkin paljon nykyään tiedosta on eri digitaalisten lähteiden kautta. Niin mitä tarvitaan, ja sitten se salaisen tiedonhankinnan rooli sitä kautta. Edelleen se on tärkeä, koska se on kuitenkin tiedustelupalveluiden ydintoimintaa tietyllä tavalla, mutta kuitenkin, että avoimet lähteet ovat kasvaneet siihen rinnalle aika vahvasti.
Haastattelija 1 [00:04:52]: Entä Suomessa? Onko Suomessa avointen lähteiden tiedustelu samalla tavalla merkittävä osa viranomaisten toimintaa kuin kansainvälisesti?
Puhuja 1 [00:04:59]: Jos katsoo nyt vaikka sotilastiedustelun lainsäädännön taustapapereita, niin kyllä siellä puhuttiin avoimesti, että Suomen sotilastiedustelussakin käytetään avointen lähteiden tiedustelua. Esimerkiksi sosiaalinen media on siellä merkittävässä roolissa ollut myös.
Haastattelija 1 [00:05:13]: Jos ajatellaan toimijoita, nimenomaan henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita avointen lähteiden tiedustelusta tai avointen lähteiden tiedonhankinnasta, eli alkavat harrastaa sitä ehkä tavoitteenaan jossain vaiheessa päästä tekemään sitä työkseen, niin millaisia taitoja avointen lähteiden tiedonhankinta tekijältään vaatii?
Puhuja 1 [00:05:34]: Yksi osa on se tiedonhankinnallinen eli se, että onnistuu löytämään sen tiedon. Sitten analyysitaidot korostuvat siinä kanssa. Se, että pystyt olettamaan sen olennaisen epäolennaisesta ja pystyt prosessoimaan sitä tietoa sillä tavalla, että selvität jo sen tiedon alkuperän, että onko tämä sitä mitä sanotaan? Mistä se on tullut, ja missä vaikka joku valokuva on kuvattu ja näin pois päin. Siinä tulee tavallaan se palapelin palasten kasaaminen myös olennaiseksi. Se ei ole pelkästään se, että löydät jonkin yhden asian, vaan se, että pystyt muodostamaan niistä kokonaiskäsityksen, että mitä tämä tarkoittaa.
Haastattelija 1 [00:06:14]: Onko jokin tietty koulutusala tai vastaava, joka poikkeuksellisen hyvin valmentaa avointen lähteiden tiedonhankkijaksi ja analyysin tekijäksi?
Puhuja 1 [00:06:24]: Taustoja löytyy hyvin erilaisia ihmisiltä. Ne on ehkä enemmän ne henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus siihen. Jotkut pystyvät nopeammin hahmottamaan vaikeita kokonaisuuksia ja yhdistämään asioita toisiinsa. Joillakin tämä pattern recognition eli kuviontunnistus on paljon vahvempaa kuin toisilla. Ehkä se on sellainen henkilökohtainen ominaisuus, joka monesti paistaa läpi.
Haastattelija 1 [00:06:49]: Sanoit tuossa alussa, että sinulla tämä lähti liikkeelle harrastuksesta. Uskoitko siinä vaiheessa, kun lähdit harrastamaan avointen lähteiden tiedonhankintaa, että siitä jossain vaiheessa tulee työ?
Puhuja 1 [00:06:59]: En siinä vaiheessa osannut arvata. Tämä kuitenkin lähti tietyllä tapaa omasta vapaa-ajantoiminnasta, mutta näin se nyt meni.
Haastattelija 1 [00:07:08]: Sinulla se harrastus, oliko se Bellingcatissa toimiminen se ensimmäinen osa, vai olitko sinä tehnyt jotain ennen sitä?
Puhuja 1 [00:07:14]: En varsinaisesti ollut ennen sitä tehnyt muuta. Bellingcatin kautta lähti minulla se harrastustoiminta.
Haastattelija 1 [00:07:19]: Eli selviteltiin tätä Malaysian Airlinesin putoamista. Onko jotakin sellaista anekdoottia tai tarinaa, jonka voisit kertoa siitä? Mikä tietyllä tavalla havainnollistaisi, mistä on kyse avointen lähteiden tiedonhankinnassa.
Puhuja 1 [00:07:34]: Siihen liittyen yksi, mitä siinä kerättiin, oli silminnäkijähavainnot ohjuslavetin liikkeistä. Kun sinne Ukrainan maaseudulle oli liikkeellä tämä kyseinen ohjuslavetti, joka ampui alas tämän matkustajakoneen, niin tällaisia silminnäkijähavaintoja kerättiin, ja varmennettiin, että missä ne olivat kuvattu. Sitten tähän sotilaskalustoon liittyen, että mitä siihen alas ampumiseen käytettiin. Myöhemmin tämä virallinen rikostutkinta on käyttänyt hyvin samantyyppisiä lähteitä myös. Eli nämä Hollannin viranomaiset, jotka ovat johtaneet kansainvälistä tutkijaryhmää, ovat myös käyttäneet esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytyviä silminnäkijähavaintoja rikostutkinnassa ja todisteena oikeudessa myös.
Haastattelija 1 [00:08:17]: Se virallinen tutkinta taisi valmistua huomattavasti myöhemmin kuin Bellingcatin selvitys?
Puhuja 1 [00:08:23]: Joo. Toki viranomaistoimintaan kohdistuu aina erilaisia odotuksia, koska pitää varmistua siitä, että mikä se tiedonlähde on, ja ottaa se talteen sillä tavalla, että se on oikeudessa pitävää. Siihen liittyy tiettyjä teknisiäkin asioita, joita pitää ottaa huomioon, jotta varmennetaan se tiedon alkuperä. Toki kokonaisuuteen liittyy rikostutkinnassa myös sitten... Siellä on ollut telekuunteluja, esimerkiksi mitä siinä on tehty sekä sitten todistajahaastatteluja ja kaikkea muuta. Se on kuitenkin se kokonaisuus, se mittaluokka on aivan eri kuin tällä Bellingcat -toiminnalla, mikä taas keskittyy yhteen osaan siinä kokonaisuudessa.
Haastattelija 1 [00:09:03]: Tulisiko meidän tavallisten ihmisten olla kiinnostuneita siitä, mitä tietoa meistä on julkisesti verkossa saatavilla?
Puhuja 1 [00:09:12]: Kyllä siitä kannattaa olla kiinnostunut, koska eivät pelkästään tiedustelupalvelut käytä avointa tietoa vaan myös rikolliset esimerkiksi. Rikolliset ovat kiinnostuneita siitä, että ovatko jotkut ihmiset joskus kotona. Pystytäänkö vaikka somen kautta selvittämään se, että milloin jonnekin kannattaisi lähteä keikalle. Siitä löytyy tämänkin tyyppisiä uhkia, joihin ihan jokaisen kannattaisi varautua.
Haastattelija 1 [00:09:39]: Mitä muuta sosiaalisesta mediasta voidaan yksittäisestä ihmisestä saada selville kuin se, että ollaanko Kanarianlomalla vai ei?
Puhuja 1 [00:09:46]: Esimerkiksi jos miettii yksittäistä ihmistä, että mitä teet, missä teet sitä, mihin harrastuseuroihin kuulut, ketä tunnet, minkälaisissa ihmisryhmissä liikut, missä olet töissä, mitä teet työksesi, mitä työtehtäviisi kuuluu? Siitä kirjostoa alkaa jo löytyä sitten, jos ottaa esimerkkinä, että jos valtiollinen tiedustelupalvelu on kiinnostunut jostakin tuotekehitystiedosta. Silloin saattaa kiinnostaa jonkin yrityksen työntekijät, ja heitä saatetaan lähestyä vaikka vähän epäsuorasti jonkin alihankkijan kautta. Hankitaan tietoa vaikka jonkin firman alihankkijoista, ja lähdetään sitä kautta yrittämään vaikka kohdennettuja kalasteluyrityksiä, tai muuta vastaavaa rakentelemaan.
Haastattelija 1 [00:10:33]: Eli avointen lähteiden tiedonhankinnan kiinnostuksen kohteena eivät ole vain virkamiehet, poliisit ja sotilaat?
Puhuja 1 [00:10:40]: Ei. Jos katsoo sitä tiedustelun kokonaisuutta, niin siellä voi olla tieteellisiä, taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia kiinnostuksen kohteita. Tosiaan voi löytyä aika monella tavalla ne varsinaiset kohteet, mihin hypätään.
Haastattelija 1 [00:10:56]: Kun meistä käytännössä aika moni saattaa jossakin vaiheessa osoittautua kiinnostavaksi jonkin tällaisen avointen lähteiden tiedonhankintaa harjoittavan tahon kannalta, niin millä tavalla meidän pitäisi ottaa se huomioon, kun me jaamme itsestämme tietoa internetissä? Onko joitakin sellaisia asioita, joita siellä ei missään tapauksessa kannata kertoa?
Puhuja 1 [00:11:15]: Kannattaa miettiä ihan henkilökohtaisimpia asioita, että kannattaako niitä kaikkia sinne laittaa. Esimerkiksi missä asut, keitä lähiperheenjäseniä on, minkä ikäisiä ja näin pois päin. Lähtisin ihan siitä lähipiiristä, että mitä kannattaa kertoa. Sitten lähtee siitä rakentamaan sitä ulospäin. Mitä näen tarpeelliseksi oikeasti kertoa työstäni? Onko tarpeellista, että kerron kaikista työtehtävistäni ja vastuistani, vai riittääkö vähän yleisemmällä tasolla kertoa, että mitä oikein teen.
Haastattelija 1 [00:11:47]: Onko sosiaalinen media vaarallinen? Olisiko perusteita pysyä sieltä kokonaan pois?
Puhuja 1 [00:11:53]: Kyllä siellä voi olla, kun miettii mitä sinne laittaa. On siinä kuitenkin hyötyjäkin, että kyllä se meitä ihmisiä yhdistää. Varsinkin tällaisena koronavuonna, mikä tässä nyt on takana. Se, että pystytään jollakin tavalla pitämään yhteyksiä ihmisiin on tärkeää. Siinä mielessä ihan perusteltua on, että siellä ollaan. Se, että miten siellä ollaan, niin siihen kannattaa kiinnittää huomio.
Haastattelija 1 [00:12:13]: Kuinka tarkkaan sinä itse mietit sitä, että mitä kerrot sosiaalisessa mediassa? Mitä sinä jätät sinne jälkeesi?
Puhuja 1 [00:12:19]: Hyvin tarkkaan mietin, että mitä sinne laitan. Olen eri somepalveluissa sisällä, niin tulee mietittyä paljon sitä, että mitä tännekin on järkevää laittaa. Mitä siitä näkyy, mitä se kertoo, jos sinne jotain laitan?
Haastattelija 1 [00:12:31]: Onko koskaan tullut sellaista tilannetta, että on kaduttanut jokin, mitä sinne on tullut laitettua joskus muinaisuudessa?
Puhuja 1 [00:12:37]: Ei nyt tule sellaista suoranaisesti mieleen, että on katastrofi, jos jotain on sinne laittanut. Aina tietysti olen miettinyt sitä, että mitä nettiin laitan, kun netissä olen kuitenkin 90-luvulta asti pyörinyt.
Haastattelija 1 [00:12:54]: Miten sinä näet ihmisten yksityisyydensuojan ja sosiaalisen median palveluiden käytön? Onko niiden välillä jokin sovittamaton ristiriita vai onko niin, että yksityisyys ja sosiaalinen media saadaan kuitenkin sopimaan samaan lauseeseen ja samaan käyttötapaukseen?
Puhuja 1 [00:13:10]: Onhan se haastavaa tietyllä tavalla, koska nämä palvelut eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita vaan kaupallisia toimijoita, jolloin heillä on aina jokin kaupallinen motiivi, jonka takia he palvelua tarjoavat. Siinä mielessä palveluntarjoajat pyrkivät löytämään omaa kulmaansa, että mikä on hyödyllistä käyttäjätietoa, mitä he voivat kerätä, tai profilointitietoa, mitä voidaan käyttää esimerkiksi mainosten kohdentamiseen. Kyllä siinä sellainen jännite on, ja varmasti tulee olemaan niin kauan kuin nämä kaupallisia palveluita ovat.
Haastattelija 1 [00:13:42]: Nyt on tällainen selkeä trendi monissa palveluissa, muun muassa näissä mobiiliekosysteemeissä, että tätä seurannan määrää ja tietyllä tavalla profilointia pyritään ainakin julkisissa puheissa vähentämään. Mistä se kertoo, että nämä somejätit ja teknologiatoimijat, jotka oikeasti hankkivat rahansa sillä seurannalla ja profiloinnilla, niin ovat heränneet kertomaan, että kuinka he välittävät yksityisyydestä?
Puhuja 1 [00:14:08]: Kyllä se viranomaispaine on. Esimerkiksi jos Yhdysvaltoja katsoo, niin kyllähän siellä on tullut lainsäätäjien toimesta jo painetta näille yrityksille, koska näitä somealustoja on käytetty erilaisiin vaikuttamiskampanjoihin, vaaleihinkin, liittyen. Sillä pyritään saamaan näitä toimijoita tietyllä tavalla vastuuseen siitä, että mitä sisältöä heidän alustoillaan on. Sitä kautta tulee painetta myös avata niitä palveluita ja toimintalogiikkaa vähän enemmän.
Haastattelija 1 [00:14:41]: Jos sinun pitäisi antaa meille tavallisille suomalaisille yksi kultainen ohje, jota pitää noudattaa, kun toimii sosiaalisessa mediassa, niin mikä se olisi?
Puhuja 1 [00:14:51]: Ehdoton ykkönen, että miettii aina sen, mitä sinne laittaa ennen kuin julkaisee mitään tietoa tai laittaa sitä julkisesti saataville. Onko tämä nyt sellainen, että minä oikeasti haluan antaa tämän kaikille verkkoon? Koska sitä ei välttämättä ikinä sieltä pois saa, kun sen kerran sinne laittaa.