Saavutatko päivittäisen aktiivisuustavoitteen?

Luultavastikin kaikissa kaupallisissa mittareissa on jonkinlainen päivittäisen kokonaisaktiivisuustason seuranta, ”24/7 aktiivisuusseuranta”. Suurin osa mittareista seuraa aktiivisuutta automaattisesti, kun mittaria käytetään vuorokauden ympäri.

Mittari ilmoittaa yleensä saavutetaanko päivän aktiivisuustavoite. Eri mittarit voivat esittää tämän tavoitteen erilaisilla kuvaajilla, ympyröillä tai kuinka monta prosenttia tästä tavoitteesta täyttyy. Päivittäinen aktiivisuustavoite kerääntyy yleensä kaikesta päivän aktiivisuudesta sisältäen kevyen liikuskelun aina raskaaseen liikuntaan asti. Mittarista riippuen tavoite voi olla yksi kokonaistavoite päivän kaikelle aktiivisuudelle tai sitä voi kuvata joku yksittäinen aktiivisuuteen liittyvä muuttuja, esimerkiksi askeleiden määrä tai kokonaisenergiankulutus. Joissakin mittareissa aktiivisuutavoite on jaoteltu intensiteettialueisiin, jolloin mittari seuraa erikseen esimerkiksi päivittäisiä seisomismääriä sekä kevyen, kohtalaisen ja raskaan liikunnan määriä niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 

Aktiivisuustavoitteen määrittäminen pitää yleensä tehdä itse. Aktiivisuustavoitteen asettamisessa kannattaa huomioida työn fyysinen rasittavuus eli työaikana kertyvä aktiivisuus sekä vapaa-ajan aktiivisuus. Lisäksi aktivisuustavoitteen muodostamiseen voidaan tarvita käyttäjän taustatietoja (pituus, paino, sukupuoli, ikä). Joissakin mittareissa aktiivisuus- tai askeltavoite vaihtelee päivittäin edellisten päivien aktiivisuuden mukaan. Aktiivisuustavoitteen seurannassa mittareissa olevat anturit analysoivat muun muassa liikkeiden toistumistiheyttä ja intensiteettiä (ranneliikkeet) tai aktiivisuuden rasittavuutta sykkeen mukaan. Jatkuvasti päällä oleva sykkeenmittaus tekee aktiivisuustason tunnistamisesta tarkempaa ja näin ollen aktiivisuustavoitteen seuranta on myös tarkempaa.

Saavutatko liikuntasuosituksen?

Joissakin mittareissa on päivittäisen aktiivisuustavoitteen lisäksi myös viikoittaisen liikuntasuosituksen saavuttamisen seuranta. Näissä mittareissa tavoitteen taustalla on yleensä maailman terveysjärjestö WHO:n suositus (WHO:n suositus on sama suositus kuin UKK-instituutilla, eli kestävyyskunnon parantamiseksi suositellaan viikossa vähintään 150 minuuttia keskitehoisia suorituksia tai 75 minuuttia erittäin tehokkaita suorituksia).

Mittari seuraa viikon aikana tehtyjen liikuntasuorituksien intensiteettiä ja tallentaa kohtalaisesta ja rasittavasta liikunnasta kertyneiden suoritusten ajan esimerkiksi minuutteina. Mittari laskee sitten eri tehoalueiden minuutit yhteen ja ilmoittaa saavutetaanko liikuntasuositukset. Jotkut mittarit antavat viikon lopussa yhteenvedon näyttäen koko viikon keskimääräisen aktiivisuuden ja kunkin päivän kokonaisaktiivisuuden. Näiden perusteella pystyy itse tarkastelemaan, saavuttaako liikunta-aktiivisuuden aikatavoitteen kestävyyttä kehittävän liikkumisen osalta. Tämä ei yleensä kuitenkaan kerro saavutetaanko liikkumisen suositusten eri kunto-osa-alueiden tavoitteet lihaskuntoon ja liikehallintaan liittyen. 

Passiivisen ajan hälytykset

Yhtäjaksoisesti pitkään jatkuvalla istumisella on monenlaisia haitallisia vaikutuksia muun muassa aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Tämän takia monissa mittareissa on muistutus tai hälytys, joka kehottaa nousemaan ylös ja pitämään aktiivisen tauon. Tämä muistutus tulee yleensä noin tunnin toimettomana olon jälkeen. Joissakin mittareissa kello värisee muistutuksen merkiksi. Joissakin mittareissa näistä muistutuksista voi kertyä passiivisuusleimoja, jotka näkyvät päivittäisissä aktiivisuustiedoissa.

Teksti perustuu eri laitevalmistajien nettisivuilta löytyviin tietoihin.