Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa arjessa jaksamista

Ydinviesti fyysisen kunnon merkityksestä löytyy jo sen määritelmästä: “Fyysinen kunto tarkoittaa kykyä suorittaa päivittäiset tehtävät tarmokkaasti, energisesti ja hyvässä vireystilassa ilman kohtuutonta väsymistä ja siten, että tehtävistä voi nauttia ja voimavaroja jää myös yllättävistä haasteista selviytymiseen”. Näin määrittelee liikuntalääketieteen alan merkittävä kansainvälinen järjestö American College of Sports Medicine.

Fyysinen kunto muodostuu osatekijöistä, joita ovat mm. kestävyyskunto, lihasvoima, nopeus ja liikkuvuus. Osatekijöihin jako ei ole yksiselitteinen, koska fyysiset ominaisuudet eivät ole erillisiä vaan esimerkiksi lihasvoimaa tarvitaan kestävyyssuorituksissa ja nopeat suoritukset, kuten pikajuoksu, vaativat lihasvoimaa. Saadaksemme kokonaisvaltaisen käsityksen fyysisestä kunnostamme, tarvitsemme useita erilaisia mittauksia.

Fyysinen kunto mitataan usein maksimisuorituksen avulla. Maksimaalisessa kuntotestissä mitataan, mikä on vaativin fyysinen suoritus, johon kehomme pystyy. Kestävyyskuntotestissä kuormitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja voimatestissä jotakin lihasryhmää maksimaalisesti. Mittaamalla maksimisuorituskyvyn voimme määrittää käytettävissä olevan reservin. Reservi tarkoittaa sitä, kuinka paljon kovemmin pystyisimme vielä työskentelemään. Hyvä maksimaalinen suorituskyky tarjoaa meille reserviä arjen haasteista selviytymiseen.

Jokapäiväisessä elämässä emme yleensä joudu ponnistelemaan maksimaalisesti. Kun meillä on paljon reserviä eli maksimaalinen suorituskykymme on huomattavasti korkeampi kuin käsillä olevan tehtävän vaatimukset, tehtävä tuntuu helpolta. Jos reservi on pieni, joudumme usein työskentelemään lähellä maksimia ja väsymme helpommin. Hyvä fyysinen kunto säästää siis määritelmän mukaisesti voimiamme, kun tavanomaiset tehtävät tuntuvat fyysisesti helpoilta ja voimavaroja jää haasteellisiin tilanteisiin.

Yllättävä arkinen haaste voi olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen. Hyvä kunto voi suojata esimerkiksi hengitystieinfektioihin sairastunutta taudin eri vaiheissa. Tutkimusten perusteella tiedämme esimerkiksi, että hyvä fyysinen kunto voi suojata infektioihin sairastumiselta, vähentää taudin vakavuutta ja edistää kuntoutumista taudin jälkeen.

Pitkän elämänkaaren aikana fyysinen kuntomme heikkenee huomaamattamme vähitellen, ellemme ponnistele kääntääksemme tätä kehityssuuntaa. Fyysisen kunnon parantaminen on mahdollista minkä ikäisenä tahansa. Fyysinen kunto paranee, kun haastamme hengitys- ja verenkiertoelimistöämme ja hermo-lihasjärjestelmäämme työskentelemään säännöllisesti tavanomaisten arkiaskareiden vaatimusta kovemmin.

Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin fyysisen kunnon ja infektioiden välisiin yhteyksiin:

• Liikunta ja tiede: COVID-19-taudin suhde fyysiseen kuntoon
• Fyysinen kunto ja COVID-19 (youtube)

Tiedätkö sinä, minkälaisessa fyysisessä kunnossa olet?

Luentodiat: Fyysinen kunto - missä olet, minne menet.pdf

Testaa tietosi

Ota selvää alla olevan testin avulla, mitä jäi mieleen tästä osiosta.