1.1 Fyysisen kunnon osa-alueet
Fyysinen kunto muodostuu osa-alueista
Fyysinen kunto tarkoittaa kehon kykyä suoriutua jokapäiväisistä fyysisistä tehtävistä kuten erilaisista liikuntasuorituksista. Fyysisen kunnon osa-alueiksi katsotaan tyypillisesti:
- Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto eli kestävyyskunto. Se kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea ja ravinteita työskenteleville lihaksille.
- Hermo-lihasjärjestelmän kunto eli lihaskunto. Lihaskunnolla tarkoitetaan pääasiassa hermo-lihasjärjestelmän toimintakykyä ja lihaksen aineenvaihdunnallisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat muun muassa voimantuottoon ja suoritustekniikkaan. Hermo-lihasjärjestelmän kunto voidaan edelleen jakaa osa-alueisiin, joita ovat mm. lihasvoima, nopeus, liikehallinta ja liikkuvuus.
Sekä kestävyyskuntoa että lihaskuntoa vaaditaan lähes kaikissa fyysisissä töissä ja tehtävissä. Pitkäkestoisissa ja yhtäjaksoisissa suorituksissa kestävyysominaisuuksien merkitys kuitenkin korostuu verrattuna lyhyisiin, toistuviin ja korkeaa tehon tuottoa vaativiin intervallityyppisiin suorituksiin, joissa lihaskunnon rooli on merkittävämpi. Esimerkiksi pidempien matkojen juoksussa tai hiihdossa korostuvat kestävyysominaisuudet kun taas useissa pallopeleissä, joissa tulee paljon lyhyitä ja tehokkaita suunnanmuutoksia, vaaditaan voimaa, nopeutta ja liikehallintaa. Kestävyyskunnolla viitataan myös useiden ala- ja yläraajojen sekä keskivartalon lihasryhmien yhtäaikaiseen kykyyn työskennellä, kun taas lihaskunnolla tarkoitetaan tyypillisesti tietyn yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän ominaisuuksia.
Fyysistä kuntoa voidaan tarkastella myös laajemmasta terveyskunnon näkökulmasta, joka laajentaa tavanomaista, usein urheiluun liittyvää kunto-käsitettä fyysisen aktiivisuuden, fyysisen kunnon ja terveyden välisiin yhteyksiin.
Terveyskunnolla tarkoitetaan niitä kunnon osa-alueita ja osatekijöitä, jotka ovat yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn ja joihin voidaan liikunnalla vaikuttaa. Terveyskunnon osa-alueet vaikuttavat myös toinen toisiinsa.
Terveyskunnon osa-alueita ovat UKK-instituutin määritelmän mukaan:
- kestävyyskunto
- tuki- ja liikuntaelimistön kunto (lihasvoima, lihaskestävyys, notkeus, luuston lujuus)
- motorinen kunto, eli liikehallinta (tasapaino, asento, liikkeiden hallinta, koordinaatio, rytmikyky, liikenopeus eli ketteryys)
- kehon koostumus
- aineenvaihdunta, etenkin hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunta (energiankulutus)
Voit lukea terveyskunnosta tai siihen tähtäävästä terveysliikunnasta lisää UKK-instituutin sivuilta.
Kurssin seuraavissa osioissa tutustumme tarkemmin kestävyyskunnon mittaamiseen ja kestävyyden lajeihin. Lihaskunnon mittaamisesta ja voiman lajeista kerromme lisää ”Voimaharjoittelun mittaaminen” -osiossa.
Testaa tietosi
Mitä jäi mieleen fyysisen kunnon osa-alueista? Ota selvää alla olevan testin avulla.
Lähteet:
Kari L. Keskinen, Keijo Häkkinen ja Mauri Kallinen (toim.): Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 174. Helsinki 2018.