Teknologian hyödyntäminen mielenterveyttä tukevassa liikunnassa

Tutkimustietoa erilaisten teknologioiden käytöstä liikunnan edistäjänä mielenterveyttä tukevassa liikunnassa on varsin vähän. Aikaisempi tutkimus teknologioiden käytöstä kohdentuu joko suoraan mielenterveyden hoitoon tai pelkkään liikuntaan, ilman mielenterveyden aspektia. Esimerkiksi mielenterveyden osalta erilaista sensoriikkaa voidaan käyttää tunnistamaan fysiologisia vasteita, jotka kertovat esimerkiksi stressistä, ahdistuksesta tai paniikkihäiriöistä (Gomes ym. 2023).

Vuonna 2023 julkaistussa Robinsonin ym. systemaattisessa katsauksessa selvitettiin minkälaisia erilaisia puettavia/kannettavia teknologioita on hyödynnetty esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden tai stressitasojen seuraamiseksi mielenterveyshaasteiden omahoidon tukena. Katsaukseen oli otettu mukaan kaksitoista tutkimusta. Erilaisina teknologian välineinä näissä tutkimuksissa oli käytetty pääsääntöisesti erilaisia urheilu- tai älykelloja sekä erilaisia älypukuja tai pantoja. Tutkimuksissa oli selvitetty pääsääntöisesti stressin, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden omahoitoa. Muuttujina tutkimuksissa oli seurattu fyysistä aktiivisuutta, unta, ihon lämpötilaa, sykettä ja sykevälivaihtelua. Pääsääntöisesti tutkittavina aikaisemmissa tutkimuksissa on ollut aikuisväestö.

Kuva. Älykellojen avulla voidaan seurata esimerkiksi päivittäistä fyysistä aktiivisuutta tai kerätä päivittäistä tietoa stressioireista.

Tutkimuksessa pohdittiin erilaisia teknologian mahdollisuuksia ja haasteita

Mielenterveyttä tukevana mahdollisuutena teknologian käytössä nostettiin esille se, että kannettavat teknologiat lisäävät potilaan omaa osallistumista kuntoutusprosessiin ja mahdollistavat itsehoidon ja ennaltaehkäisevien strategioiden käytön kotiympäristössä.

Haasteina teknologioiden käytössä mielenterveyden edistämiseksi on vielä vähäinen tieto teknologian hyödyistä mielenterveydelle. Lisäksi useimmiten jo omasta terveydestä enemmän kiinnostuneet ovat niitä henkilöitä, jotka ostavat tai käyttävät terveysteknologioita. Tällöin teknologioiden käytön ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, jotka voisivat eniten niistä hyötyä.

Kannettavan teknologian vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen masennuspotilailla

Vuonna 2023 julkaisutssa Yun ym. systemaattisessa katsauksessa selvitettiin, miten kannettavien laitteiden käyttö vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen eri potilasryhmillä. Katsaukseen oli valikoitunut yhteensä 1139 masennuspotilasta. Katsauksen tulosten perusteella teknologioiden käyttö ei lisännyt fyysistä aktiivisuutta masennuspotilailla. Tutkimuksessa nostettiin myös esille se, että jos fyysisen aktiivisuuden omaseurannasta ei ole varsinaista hyöty, tai se ei anna positiivista palautetta, se voi lisätä masennusta.

Tästä syystä digitaalisten ratkaisujen käyttöä tulisikin pohtia aina yksilöllisesti. Teknologian käytön yksilöllisellä suunnitelulla kuntoutusta voidaan räätälöidä vastaamaan jokaisen kuntoutujan yksilöllisen kohtaamisen ja tuen tarpeita (Anttila 2023). Seuraavan osion luennossa hyvinvointiteknologian asiantuntija Tiina Hoffman kertookin, miten ja minkälaista tietoa teknologiaa hyödyntämällä voidaan kerätä ja mitä kerätty tieto voi kertoa esimerkiksi palautumisesta ja stressitasoista, ja miten tietoa ja sen antamaa palautetta voidaan hyödyntää oman hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukena.

Opiskele lisää kehosta mitattavasta hyvinvointitedosta

Mikäli erilaisten teknologioiden mittaamaa hyvinvointitieto kiinnostaa, voit opiskella siitä lisää Jyväskylän yliopiston jatkuvan oppimisen Kehosta mitattava hyvinvointi -MOOC kurssilta.

Lähteet: 

Anttila, M-R. 2023. Trust-Building and Personalized Life Changes in Digital Cardiac Rehabilitation Process. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 609) ISBN 978-951-39-9301-6 (PDF). https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85529

Gomes ym. 2023. A Survey on wearable sensors for mental health monitoring. Sensors (Basel). 2023 Feb; 23(3): 1330. doi: 10.3390/s23031330

Robinson ym. 2023. Self-Management of subclinical common mental health disorders (anxiety, depression and sleep disorders) using wearable devices. Int J Environ Res Public Health. 2023 Feb; 20(3): 2636. doi: 10.3390/ijerph20032636

Yu ym. 2023. The Impact of Wearable Devices on Physical Activity for Chronic Disease Patients: Findings from the 2019 Health Information National Trends Survey. Int J Environ Res Public Health. 2023 Jan; 20(1): 887. doi: 10.3390/ijerph20010887