5.3. Ekologinen kompensaatio kunnissa ja kaupungeissa
Kunnat ja kaupungit edistämässä ekologisen kompensaation käyttöä
Kaupungeilla ja kunnilla on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä ekologisen kompensaation käyttöönotossa. Maankäytön suunnittelussa voidaan ennaltaehkäisevästi ohjata maanomistajia ja erilaisten hankkeiden toteuttajia suosimaan ilmaston ja luonnon kannalta parempia ratkaisuja. Yksi tapa hidastaa luontokatoa kuntien kaavoitusalueilla on huomioida lievennyshierarkia läpileikkaavasti kaavoitusprosesseissa. Hierarkian viimeisellä askelmalla jäljellä olevat luontohaitat hyvitettäisiin ekologisen kompensaation keinoin. Kaavoitukseen on jo olemassa vakiintuneet käytännöt, minkä vuoksi uusien luonnonsuojelukeinojen käyttöönotto vaatii työtä ja testaamista. Wisdom Letters -julkaisussa (1/2022) esiteltiin potentiaalinen toimintamalli lievennyshierarkian ja ekologisen kompensaation soveltamiseksi kuntatasolla. Tutustumme seuraavaksi kyseiseen toimintamalliin, jonka vaiheet on numeroitu kronologisessa järjestyksessä 1–4.
Kuva. Esimerkki mallista, jolla ekologista kompensaatiota voidaan hyödyntää osana kunnan kaavoitusprosessia. Lähde: Wisdom Letters 1/2022.
1. Luontotiedon kerääminen
Luontokartoitusten tekeminen lisää ymmärrystä siitä, minkä tyyppistä luontoa kunnan alueella sijaitsee ja millaisessa ekologisessa tilassa luontotyypit ovat. Selvitysten pohjalta on mahdollista rajata alueita maankäytön ulkopuolelle ja toisaalta tunnistaa luontohaittojen kompensointiin parhaiten soveltuvat alueet. Ekologista kompensaatiota varten haitta- ja hyvitysalueilla tehdään maastokartoituksia ja luontotyypeistä on olemassa myös avoimia aineistoja, joista tietoa voi koostaa4.
Halutessaan kunta voi perustaa oman hyvityspankin, johon se tuottaa ja tallettaa luontohyvityksiä etukäteen. Hyvityspankkia olisi järkevää rakentaa osana yleispiirteistä maankäytön suunnittelua4, joka ohjaa alueiden käyttöä ja toimintojen yhteensovittamista kunnan alueella. Hyvityspankkiin tallettamiaan alueita kunta voi myöhemmin hyödyntää aluekehityksestä syntyvien, väistämättömien luontohaittojen kompensointiin. Hyvityspankin perustamisen sijaan kunta voi myös ostaa hyvityksiä kompensaatiomarkkinoilta tai vaatia kompensaatiota rakennuttajilta.2
Lue lisää kuntien luontotietotarpeista tästä esityksestä.
2. Luontohaittojen välttäminen
Yleispiirteisessä maankäytönsuunnittelussa tehdyt päätökset ohjaavat strategisesti paikallisia kaavoitusprosesseja kunnan alueella, joten arvokkaimmat luontokohteet tulisi rajata rakennushankkeiden ulkopuolelle jo yleiskaavassa. Luontokohteiden kytkeytyneisyys olemassa oleviin viher- ja suojelualueisiin on suositeltavaa huomioida päätöksenteossa. Yleiskaavoituksessa voidaan arvioida kriittisesti maankäyttöön vaikuttavien hankkeiden tarpeellisuutta ja välttää luontohaittoja maankäytön suunnittelun menetelmin. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavoituksessa on huomioitava ratkaisujen kokonaiskestävyys esimerkiksi liikenteen, palveluiden ja asumisen osalta. Tämä sisältää alueellisista luonnonarvoista huolehtimisen. Yleiskaavoituksen ohessa kunnan on mahdollista selvittää alueiden soveltumista kompensaatiokäyttöön ja päättää niiden varaamisesta hyvitysalueiksi. Näin varmistetaan, että kunnan alueella syntyvien luontohaittojen ekologinen kompensaatio on mahdollista.2
3. Luontohaittojen paikallinen välttäminen ja lieventäminen
Asemakaava on kaikista yksityiskohtaisin maankäytön suunnittelun muoto kunnassa, ja siinä määritellään mitä, mihin ja millä tavoin asemakaavan alueelle saa rakentaa. Käytännössä lupa toteuttaa luonnon tilaa heikentäviä toimenpiteitä liittyy kiinteästi asemakaavan hyväksymiseen ja rakennusluvan myöntämiseen2. Asemakaavoitukseen ekologinen kompensaatio voidaan yhdistää laatimalla sen yhteydessä kompensaatiosuunnitelma, joka sisältää laskelmat rakentamisen aiheuttamista luontohaitoista ja niiden hyvittämiseen vaadittavista alueista. Suunnitelma tulisi tehdä koko asemakaavan alueelle ja sisällyttää asemakaavaan tiedoksi rakennuttajille. Asemakaavaa laadittaessa luontohaittoja voidaan myös pyrkiä lieventämään merkinnöillä tai määräyksillä, jotka rajoittavat luonnonarvojen paikallista heikentämistä. Asukasnäkökulman huomiointi korostuu asemakaavoitusvaiheessa, sillä se voi merkittävästi parantaa päätösten vastaanottoa paikallisten ihmisten keskuudessa.2
4. Kompensointi
Luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisessa kompensaatiossa käytettävät hyvitysalueet tulee hankkia ennen rakentamisen aloittamista. Tässä kunta voi hyödyntää omaa hyvityspankkiaan tai ostaa kompensaatioita. Jos asemakaavan hyväksymispäätöksen ja rakentamisen välissä on kulunut aikaa, saattaa kompensaatiosuunnitelmaa ja -laskelmia olla tarpeen päivittää. Jos kompensaatiosuunnitelma on edelleen pätevä ja luontohaitat hyvitetään sen mukaisesti, kunta voi hakea ELY-keskukselta kompensaatiopäätöksen, jolla luontohaittojen kompensaatio hyväksytään tai hylätään. Mikäli kompensaatio hyväksytään, viranomainen merkitsee hyvitysalueen avoimeen kompensaatiorekisteriin.2
Lue lisää Wisdom Letters -julkaisusta (1/2022).
Ekologisen kompensaation kuntakokeiluja
Lahden Kytölä – ensimmäinen ekologisen kompensaation pilottihanke Suomessa
Lahden kaupunki oli ensimmäinen kunta Suomessa, joka kokeili ekologisen kompensaation pilotointia kaavoitusalueellaan Kytölässä vuosina 2019–2021. Kompensaation suunnittelua ei tehty osana Kytölän asuinalueen kaavoitusprosessia, vaan erillisenä prosessina kaavoituksen päättymisen jälkeen. Asemakaavan mukaisesta rakentamisesta syntyvät luontohaitat päätettiin hyvittää suojelemalla Nastolassa sijaitseva Alvojärven rantametsä. Hankkeessa toteutetun suojeluhyvityksen taustatrendioletuksena oli, että hyvitysalueen metsiin kohdistui talouskäytön paine.
Lahden pilotin aikana oltiin aivan uudenlaisessa tilanteessa, sillä kansallisia ohjeita ekologisen kompensaation tekniseen toteutukseen ei ollut vielä olemassa. Hankkeen pääpaino oli ekologisten haittojen ja hyvitysten arvioinnissa, eikä asukasnäkökulmaa sisällytetty pilotin suunnitteluun rajallisen toteutusaikataulun vuoksi. Ekologisen kompensaation läpiviennissä kohdattiin useampia haasteita, joita näkyväksi tekemällä pilotti edistää niiden ratkaisemista tulevissa hankkeissa. Lahden kaltaisten pilottihankkeiden avulla saadaan kansallisesti arvokasta tietoa ekologisen kompensaation suunnittelun ja laskennan vahvuuksista ja kehityskohdista sekä kuntien valmiuksista toteuttaa ekologisia kompensaatioita käytännössä. Vastuullisuustyö on jatkuva prosessi, ja optimaalisten tulosten saavuttaminen ekologisessa kompensaatiossa vaatii menettelyn testaamista ja säätämistä.
Lue lisää pilottihankkeesta Lahden kaupungin esitteestä.
Tee tehtävä
Jyväskylän Kauramäki – esimerkki ekologisesta kompensaatiosta osana kaavoitusprosessia
Jyväskylän kaupunki testaa ekologisen kompensaation hyödyntämistä Kauramäkeen sijoittuvan rakennushankkeen kaavoitusprosessissa. Kahdella uuden asuinalueen asemakaavoista pilotoidaan luontohaittojen kompensointia, mikä tapahtuu osana perinteistä kaavoitusprosessia.
Pilotoinnilla tavoitellaan luonnon kokonaisheikentymättömyyden ja virkistysarvojen säilyttämistä Kauramäen alueella. Kauramäen kaava-alue on pääosin tyypillistä talousmetsää, mutta alueen luonnonarvoselvityksessä löydettiin myös arvokkaampia luontokohteita, kuten vanhempia metsiä, lehtoja, soistumia ja puro. Luontohaittoja pyritään hyvittämään maantieteellisesti hyvin lähellä Kauramäkeä asukasnäkökulma huomioiden.
Asemakaavoitus pilottialueelle tehdään vuosien 2025–2027 aikana. Pilottihankkeen toivotaan edistävän ekologisen kompensaation hyödyntämistä laajemmin osana Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimintaa, minkä lisäksi se toimii hyvänä tapausesimerkkinä ekologisten kompensaatioiden sisällyttämisestä nykyisiin kaavoituskäytänteisiin Suomessa.
Lue lisää Jyväskylän pilottihankkeesta tästä esityksestä.
Vapaaehtoinen lukutehtävä: Lue Niemisen ym. (2023) Kauramäen tapauksesta laatima julkaisu (pituus n. 50 sivua), joka syventää tietouttasi ekologisen kompensaation laskennasta.
Kuuntele podcast
Podcastissa vieraana on tutkijatohtori Eini Nieminen Jyväskylän yliopistosta. Podcast käsittelee ekologisen kompensaation yhdistämistä kunnan kaavoitusprosessiin Jyväskylän kaupungin Kauramäen pilotin kautta. Vastaa sen jälkeen alta löytyviin oikein vai väärin -väittämiin.