Ekologisen kompensaation valvonta Suomessa

Viranomaisen näkökulmasta valvonta tapahtuu kolmessa eri vaiheessa:

1. lausunto hyvityssuunnitelmasta ennen toimenpiteiden toteutusta;
2. lausunto toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tuotettavien luonnonarvojen laadusta ja määrästä;
3. päätös hyvityksen korvaavuudesta.

Seuraavassa osiossa käydään tarkemmin läpi näitä vaiheita. Laajemmassa tarkastelussa voidaan huomata, että vapaaehtoisen ekologisen kompensaation prosessi käsittää viranomaistoiminnan lisäksi luonnonarvojen tuottajan ja heikennyksen aiheuttajan välistä sopimusoikeudellista toimintaa niissä tapauksissa, joissa heikennyksen aiheuttaja ei toteuta kompensaatiota omistamallaan maa- tai vesialueella¹. Näiden erillisten prosessien tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan sitä, että osa vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta on hyvinkin säänneltyä (viranomaisprosessi) ja osin kyse on sopimusoikeudellisesta toiminnasta, jota koskee sopimusvapauden periaatteet.

Kuva. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation prosessi Suomessa. Lähde: Mustajärvi & Pappila 2024.

Hyvityssuunnitelma ja siitä lausuminen

Hyvityssuunnitelmassa luonnonarvojen tuottamiseen halukas maanomistaja, eli luonnonarvojen tuottaja, laatii itse tai yleensä teettää asiantuntevalla konsultilla hyvittämissuunnitelman noudattaen yleisiä heikennyksen ja hyvityksen sääntöjä.

Menettelyllisesti luonnonarvojen tuottamisesta säädetään luonnonsuojelulain 103 §:ssä. Säännöksen toisen momentin mukaan luonnonarvojen tuottamisesta on laadittava hyvityssuunnitelma, jossa on esitettävä: 

1. tiedot hyvittämiseen käytettävästä alueesta (hyvitysalue), sen luonnonarvoista ja niiden tilasta ennen hyvittäviä toimenpiteitä;
2. tiedot parannettavista luonnonarvoista, tavoiteltavasta tilasta sekä hyvittävistä toimenpiteistä, joilla luonnonarvojen parantaminen toteutetaan;
3. aikataulu, jossa hyvittävät toimenpiteet suoritetaan;
4. tiedot hyvittävien toimenpiteiden toteuttamisen seurannasta;
5. arvio hyvittävien toimenpiteiden toteutumisen riskeistä ja suunnitelma niihin varautumisesta sekä vaihtoehtoisista toteutustavoista;
6. tiedot perustavien toimenpiteiden käytännön toteuttajasta ja tämän pätevyydestä tehtävään.

ELY-keskus antaa maanomistajan hakemuksesta lausunnon hyvittämissuunnitelman asianmukaisuudesta. Tarvittaessa hyvityssuunnitelmaa voi joutua täydentämään.

Lausunto toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tuotettavien luonnonarvojen laadusta ja määrästä

Luonnonarvojen tuottaja toteuttaa suunnitelman mukaiset toimenpiteet, jotka ovat edellytyksenä luonnonarvojen kehittymiselle kohti tavoiteltua tilaa (perustavat toimenpiteet). Luonnonsuojelulain 103 §:n 4 momentin mukaan ELY-keskuksen tulee antaa maanomistajan hakemuksesta lausunto hyvityssuunnitelman mukaisten perustavien toimenpiteiden toteutuksen jälkeen. Lausunto koskee toimenpiteillä tuotettavien luonnonarvojen laatua ja määrää. Tämän jälkeen ELY-keskus rekisteröi maanomistajan hakemuksesta tuotettavat luonnonarvot tarjolle kompensaatiorekisteriin.

Jos kyse on pelkästä suojeluhyvityksestä, ELY-keskus antaa vain yhden lausunnon, sillä suojeluhyvityksessä ei tehdä hyvittäviä toimenpiteitä. Tällöin kompensaatiopäätöksen yhteydessä alueelle asetetaan ainoastaan heikennys- ja hävittämiskielto.

Päätös hyvityksen korvaavuudesta

Heikentävän toimenpiteen tai hankkeen toteuttaja (heikennyksen aiheuttaja) tunnistaa (sovellettavan lupalainsäädännön tai luonnonsuojelulain velvoittamana) suunnitellulla toimenpiteellä tai hankkeella heikennettävät luontoarvot. Heikennyksen aiheuttaja voi halutessaan vapaaehtoisesti sopia luonnonarvojen tuottajan kanssa tuotettavien luonnonarvojen ehdottamisesta heikennyksen hyvityksenä sekä maksettavasta hinnasta. Toistuvien hoitotoimenpiteiden osalta on suositeltavaa, että sopimuksen ehtona olisi hoitotoimenpiteiden vuosittainen toteuttaminen ja siitä vuosittain maksettava korvaus, jolloin luonnonarvojen tuottaja saisi jatkuvan tulon toimenpiteiden suorittamisesta ja ostajana toimiva varmistaisi vastikkeellisuudella toimenpiteiden toteutuksen.  

Heikennyksen aiheuttaja voi luonnonsuojelulain 104 §:n mukaisesti hakea ELY-keskukselta päätöstä hyvityksen korvaavuudesta. Korvaavuus voi olla joko heikennystä vastaavaa tai sen ylittävää. Riittävänä voidaan pitää myös 102 §:ssä tarkoitettua suojeluhyvitystä, mikäli suojeluhyvitykselle asetetut vaatimukset täyttyvät ja luonnonarvohehtaareja syntyy riittävästi. Jos hyvitys on vähintään täysimääräistä ja täyttää laissa asetetut kriteerit, ELY-keskuksen on annettava myönteinen päätös. Päätöksessä kielletään hyvitysalueen luonnonarvojen hävittäminen ja heikentäminen ja määritellään hyvitysalueen rajat. Kielto tulee voimaan, kun päätös on annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Päätös merkitään kiinteistörekisteriin ja kompensaatiorekisteriin. Tämä varmistaa tuotettujen luontoarvojen pysyvyyden.  Heikennyksen aiheuttaja maksaa sovitun hinnan luonnonarvojen tuottajalle sekä niin sovittaessa jatkuvien hoitotoimien toteuttamisesta vuosittaisen korvauksen.  

ELY-keskus merkitsee tuotettavat luonnonarvot kompensaatiorekisterissä hyvityksenä käytetyiksi. Niin kauan, kun tuotettavia luonnonarvoja ei ole myyty, maanomistajalla on oikeus saada ne pyynnöstään poistetuksi kompensaatiorekisteristä. Toimenpiteillä tuotettuja luonnonarvoja ei voida viranomaispäätöksellä suojella ilman maanomistajan suostumusta. Luonnonarvojen tuottamisen alue voi vaihtaa omistajaa ennen sen käyttämistä hyvityksenä sekä hyvittämisen jälkeen, joista jälkimmäisessä tapauksessa velvollisuus hyvitysten säilyttämiseen siirtyy uudelle maanomistajalle.  

Jos tuotettujen luonnonarvojen alue on laaja-alainen tai tuotettavien luonnonarvojen vuoksi siten arvokas, että sitä voitaisiin käyttää useiden heikennysten hyvittämiseen, rajauspäätös tehdään, kun tuotettavia luonnonarvoja käytetään ensimmäisen kerran hyvityksenä. Tällaisia hyvitysvarantoja (engl. compensation pools), joita nimitetään myös luonnonarvopankeiksi tai hyvityspankeiksi, on käytössä erityisesti Saksassa, mutta myös Ruotsissa, missä kunnat toteuttavat omistamallaan maalla luonnonarvoja lisääviä toimenpiteitä tarvittavien ekologisten kompensaatioiden varalle.  

Heikennysten hyvittämistä koskevat tiedot julkaistaan läpinäkyvyyden toteuttamiseksi avoimessa tietojärjestelmässä, eli kompensaatiorekisterissä, jolloin kansalaisyhteiskunnan jäsenet ja muut toiminnanharjoittajat saavat tiedon, millainen hyvitys on katsottu riittäväksi sekä voivat varmistua siitä, että luonnonarvoille aiheutuvat heikennykset tosiasiallisesti hyvitetään, ja ettei samoja luonnonarvohehtaareja käytetä useiden eri heikennysten hyvittämiseen. Rekisterillä voidaan myös edistää luonnonarvojen tuottamista liike- tai elinkeinotoimintana harjoittavien toimintaedellytyksiä tarjoamalla heille mahdollisuus hakemuksestaan saada tieto tuottamistaan luonnonarvoista avoimesti saataville. Mikäli taloudelliset toimijat kehittävät markkinapaikkoja luontoarvojen vaihdantaan, rekisteri palvelee kuitenkin edelleen tiedon saatavuuden ja kriteereiden noudattamisen varmistamisessa niiden hyvitysten osalta, jotka toteutetaan noudattaen laissa säädettyjä kriteereitä ja todentamismenettelyä.

Tee tehtävä

Sinun tulee raahata kompensaation toimijoita koskevat velvollisuudet oikeisiin laatikoihin. Raahaa kohde laatikkoon pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa. Paina alapuolelta "Tarkista", kun olet valmis.

Katso seuraavaksi video

Videolla [kesto 17:49 min] ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kuvaa ekologisen kompensaation viranomaismenettelyä Suomessa. Vastaa sen jälkeen videon alta löytyviin oikein vai väärin-väittämiin.