Ekologisen kompensaation yhdistäminen hankesuunnitteluun

Ekologinen kompensaatio tulee sisällyttää jo hankkeen suunnitteluvaiheeseen. Suunnittelun eteneminen on esitetty yksinkertaistetusti alla olevassa kuvassa, joka on muokattu Raunion ym. (2018) raportista. Raportin tekijät huomauttavat, ettei kaavamaisessa mallissa ole mahdollista huomioida kaikkia tapauskohtaisesti kompensointiin vaikuttavia tekijöitä. Kuvasta ilmenevät kuitenkin suunnittelun päävaiheet, joita käymme seuraavaksi läpi.

Interaktiivinen kuva (vie hiiren osoitin vaalean ruskeiden pallojen päälle). Ekologisen kompensaation vaiheet osana hankesuunnittelua. Mukailtu lähteestä: Raunio ym. 2018. Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Suomen ympäristö 4/2018.

Hankkeiden suunnitteluun liittyy aina hankesuunnitelman laatiminen. Tässä dokumentissa on määritelty ainakin hankkeen yhteiskunnallinen tarpeellisuus, tavoitteet, toteutussuunnitelma sekä toteuttajien vastuut ja tehtävät. Hankesuunnitelmaa käytetään pohjana ekologisen kompensaation valmistelussa. Varhaisessa suunnitteluvaiheessa rajataan hankkeen vaikutusalue. Rajaamisessa pyritään välttämään luontohaittoja mahdollisuuksien mukaan. Epäsuorien vaikutusten vuoksi hankkeen vaikutusalue voi olla laajempi kuin varsinainen toteutusalue, jolla luontoa heikennetään. Usein hankkeilla on ympäristövaikutusten arviointia varten useita toteutusvaihtoehtoja, joiden vaikutusalueet poikkeavat toisistaan. Näitä vaihtoehtoja arvioitaessa selvitetään, millaisia luonnonarvoja hankkeen potentiaalisilla sijoitusalueilla on, ja minkä suuruinen haitta niihin kohdistuisi. Tämän jälkeen arvioidaan, miten hyvin haittoja pystytään välttämään, vähentämään tai korjaamaan paikallisesti, ja valitaan toteutusvaihtoehdoista syystä tai toisesta sopivin hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan aiheutuvan luontohaitan hyväksyttävyyttä, eli sitä, tulisiko hanketta toteuttaa ensinkään. Luontoa haittaavaa hanketta ei pidä toteuttaa, mikäli se ei ole yhteiskunnallisesti tärkeä tai sen toteuttamiseksi on olemassa muita, luonnon kannalta parempia vaihtoehtoja. Jos hanke katsotaan välttämättömäksi toteuttaa, voidaan siirtyä pohtimaan, onko hankkeesta syntyvien jäännöshaittojen ekologinen kompensaatio mahdollista.

Ekologisten kompensaatioiden toteuttamista rajataan erilaisilla luonnon monimuotoisuutta tukevilla reunaehdoilla, joihin tutustumme tarkemmin läpi tämän kurssin. Näiden toteutumisen arviointi on tärkeää kompensaation suunnittelussa, jotta hyvittämisen lopputulos on ekologisesti hyväksyttävä. Reunaehdoilla pyritään varmistamaan, ettei hanke vaaranna sellaisia lajeja tai luontotyyppejä, joiden heikennystä ei voida sallia. Lisäksi niillä halutaan varmistaa, että tehtävät hyvitystoimenpiteet ovat riittävän mittavia kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi ja että luonnon vaste toimenpiteisiin johtaa suurella todennäköisyydellä kompensaation onnistumiseen. Luontoselvitykset ovat lähes jokaisen luontokohteen tapauksessa tarpeellisia. Ekologisen kompensaation tapauksessa on päätettävä tapauskohtaisesti, miten luonnon monimuotoisuutta mitataan. Luonnonarvoselvityksen asianmukainen toteuttaminen on kriittinen vaihe ekologisen kompensaation suunnittelussa, sillä se vaikuttaa kaikkiin jäljellä oleviin suunnitteluvaiheisiin.  Jokainen luontokohde on ainutlaatuinen, ja selvityksissä voi löytyä tekijöitä, joiden perusteella haitan kompensointi on liian riskialtista kokonaisheikentymättömyyden tavoitteen saavuttamiseksi. Tällöin on etsittävä muita ratkaisuja lievennyshierarkian parilta ensimmäiseltä askelmalta.¹

Jos selviää, että hankkeen aiheuttaman luontohaitan kompensointi on mahdollista kompensaation reunaehtojen puitteissa, voidaan siirtyä arvioimaan mahdollisia kompensaatiotoimenpiteitä ja niiden soveltuvuutta haitan hyvittämiseen. On tärkeää varmistua siitä, että ekologisen kompensaation suunnitteluun osallistuvilla henkilöillä on riittävästi osaamista luonnon monimuotoisuuden mittaamisesta sekä haitan ja hyvityksen arvioinnista. Tässä kohdin lähdetään suunnittelemaan kompensaation teknistä toteutusta: tekemään haitan ja hyvityksen tasapainolaskentaa sekä valitsemaan kompensaatiomenetelmiä ja hyvitysalueita. Käytännössä tämä tarkoittaa kompensaatiosuunnitelman laatimista, jonka lainmukaisuus varmistetaan paikallisessa ELY-keskuksessa. Kompensaatiosuunnitelman laatimisen jälkeen käynnistyy siis varsinainen ekologisen kompensaation viranomaisprosessi, josta kerrotaan kattavasti tämän kurssin osiossa 4.

Mikäli kompensaatiosuunnitelma hyväksytään, suunnitellut kompensaatiotoimenpiteet voidaan toteuttaa. On hyvä huomioida, että hankesuunnitelmaa tai kompensaatiosuunnitelmaa voidaan joutua muokkaamaan luonnonarvoselvitysten tai muiden työvaiheiden tulosten perusteella. Ekologisen kompensaation suunnittelussa tarvitaan siis valmiutta joustavuuteen.¹ 

Luonnonarvojen tuottaminen palveluna

Ekologinen kompensaatio on maanomistajalle mahdollisuus saada maistaan toimeentuloa tavalla, joka parantaa ympäristön tilaa paikallisesti. Käytännössä luonnonarvojen tuottamisella tarkoitetaan alueiden ennallistamista ja asettamista suojeluun. Maanomistaja voi myydä tuottamansa luonnonarvot luontohaittojaan kompensoivalle toimijalle sopivaksi katsomaansa hintaan. Maanomistaja maksaa luonnonarvojen tuottamisesta ja sen valvonnasta syntyvät kustannukset, mutta sisällyttää ne myöhemmin hyvityksen myyntihintaan.

Maanomistaja sitoutuu säilyttämään tuotetut luonnonarvot, kun niiden käyttämisestä kompensointiin tehdään sopimus. Kun kompensoinnista on sovittu, ELY-keskus tekee heikentäjän pyynnöstä päätöksen haitta- ja hyvitysalueen luonnonarvojen vastaavuudesta ja hyvitysalueen asettamisesta pysyvän hävittämis- ja heikentämiskiellon alle. Tämän jälkeen ELY-keskus merkitsee kompensaatiopäätöksen tiedot kiinteistö- ja kompensaatiorekistereihin.

Maanomistajan pyynnöstä alue, jolla perustavat kompensaatiotoimenpiteet, eli ennallistaminen tai suojelu, on tehty, voidaan viedä kompensaatiorekisteriin jo ennen kuin kompensaatiosta on sovittu. Jos kompensointiin ei tarvita kaikkia tuotettuja luonnonarvoja, voidaan jäljelle jäävät luonnonarvot myydä toisen kompensaation toteuttamiseen.²