4.1.

Bañon Gomis, Alexis J., Manuel Gullén Parra, W. Michael Hoffman, and Robert E. McNulty (2011). Rethinking the Concept of Sustainability. Business and Society Review Volume 116, Issue2, 2011, 171–191.

European Environment Agency (2012). Consumption and the Environment – 2012 Update. The European Environment. State and Outlook 2010. https://www.eea.europa.eu/publications/consumption-and-the-environment-2012

Järvensivu, Paavo ja Tero Toivanen (2018). Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella? Teoksessa A. Suoranta & S. Leinikki (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Tampere: Vastapaino.

Kestävyyspaneeli (2020). Kuusi polkua kestävyyteen - evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa. Kestävyyspaneelin julkaisuja 1/20. https://www.kestavyyspaneeli.fi/wp-content/uploads/sites/41/2020/02/Kuusi-polkua-kestavyyteen_julkaisu2020.pdf

Marshall, Julian D. and Michael W. Toffel (2005). Framing the Elusive Concept of Sustainability:  A Sustainability Hierarchy. Environment, Science, Technology 2005, 39, 3, 673–682.

Mebratu, Desta (1998). Sustainability and Sustainable Development: Historical and Conceptual Review. Environmental Impact Assessment Review 1998/18:493–520.

Soini, K. & Birkeland, I. (2014). Exploring the scientific discourse on cultural sustainability. Geoforum 51 (2014) 213–223. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2013.12.001

UN – WCDE (1987). Our Common Future. https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/5987our-common-future.pdf

4.2.

BIOS (2019). Ekologinen jälleenrakennus. https://eko.bios.fi/

Gough, I. (2017). Heat, Greed and Human Need: Climate Change, Capitalism and Sustainable Wellbeing. Massachusetts: Edward Elgard.

Kortetmäki, T., & Järvelä, M. (2021). Social vulnerability to climate policies : building a matrix to assess policy impacts on well-being. Environmental Science and Policy, 123, 220-228. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2021.05.018

Morena, E., Krause, D., & Stevis, D. (toim., 2020). Just transitions: Social justice in the shift towards a low-carbon world. Pluto Press.

4.3.

Chan, K. et al (2019). Chapter 5. Pathways towards a Sustainable Future. In: Global assessment report of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and EcosystemServices. Brondízio, E. S., Settele, J., Díaz, S., Ngo, H. T. (eds). IPBES secretariat, Bonn, Germany. 108 pages. 813-815. DOI: 10.5281/zenodo.3832099

Franklin, Julian H. (2005). Animal Rights and Moral Philosophy. New York: Columbia University Press.

Hyvärinen, Pieta (2020). Sienestystä pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma. Alue Ja Ympäristö, 49(2), 22–43. https://doi.org/10.30663/ay.97101

Kallio, Galina (2022). Viljelyn estetiikka uudistavan maa/talouden maisemissa. Teoksessa Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen (toim.): Ympäristömuutos ja estetiikka. Helsinki: Suomen estetiikan seura, 92–133.

Lissabonin sopimus (2007). EUR-Lex. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:12007L/TXT

Suomen luontopaneeli – Suomen kansallinen IPBES-paneeli (2019). Globaali arviointiraportti biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista. Yhteenveto päättäjille.

Vilkka, L. (2009). Eläinten oikeudet. Teoksessa Teoksessa Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa (toim.) Ihmisten eläinkirja. Muuttuva eläinkulttuuri. Helsinki: Palmenia, 21–36.

World Commission on Environment and Development (1987). Our Common Future. Oxford: Oxford University Press. https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/5987our-common-future.pdf

4.4.

Akenji, Lewis, Magnus Bengtsson, Viivi Toivio, Michael Lettenmeier, Tina Fawcett, Yael Parag, Yamina Saheb, Anna Coote, Joachim H. Spangenberg, Stuart Capstick, Tim Gore, Luca Coscieme, Mathis Wackernagel & Dario Kenner (2021). 1.5-Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All. Hot or Cool Institute, Berlin.

Albrecht, Glenn (2007). Solastalgia: The Distress Caused by Environmental Change. Australasian psychiatry: bulletin of Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists. 15 (1): 95–8. DOI:10.1080/10398560701701288.

BIOS (2019). Ekologinen jälleenrakennus. https://eko.bios.fi/

Haverinen, Risto, Kirsikka Mattila, Aleksi Neuvonen, Rinna Saramäki & Otso Sillanaukee (2021). Osa 1: Muutoksen tuulia. Ihminen osana elonkirjoa – Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitran muistio. 12–50.

Heikkurinen, Pasi ja Ruuska, Toni (2021). Technology and Sustainability: A Conclusion. Teoksessa Sustainability beyond Technology: Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization, toim. Heikkurinen Pasi ja Toni Ruuska. Oxford University Press, Oxford. 

Gibson-Graham, J.K., Jenny Cameron ja Stephen Healy (2019). Elävä talous — Yhteisen tulevaisuuden toimintaopas. Käänt. Eeva Talvikallio. Tampere: Vastapaino.

Jax, Kurt, Melania Calestani, Kai MA Chan, Uta Eser, Hans Keune, Barbara Muraca, Liz O’Brien, Thomas Potthast, Lieske Voget-Kleschin, Heidi Wittmer (2018). Caring for nature matters: a relational approach for understanding nature’s contributions to human well-being. Current Opinion in Environmental Sustainability, Volume 35, 2018, 22–29. https://doi.org/10.1016/j.cosust.2018.10.009 

Joutsenvirta, Maria, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila, Marko & Kristoffer Wilén (2016). Talous kasvun jälkeen. Helsinki: Gaudeamus.

Kimmerer, Robin Wall (2015). Braiding Sweetgrass. Indigenous Wisdom, Scientific Knowledge and the Teachings of Plants. Minneapolis: Milkweed Editions.

Salonen, Arto O. & Bardy, Marjatta (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015, 4–15.

Salonen, Arto O. & Raisa Foster (2021). Irtiolemisesta merkitykselliseksi osaksi maailmaa. Ihminen osana elonkirjoa — Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitran muistio. 51–64.

Salonen, Arto O. & Joutsenvirta, Maria (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 2/2018, 84–101.

Väliverronen, Esa (2019). Mikä ruokkii ilmastoskeptisyyttä? Mediayhteiskunta. https://medykblog.wordpress.com/2019/11/13/mika-ruokkii-ilmastoskeptisyytta/ 

4.5.

Aholainen, Mari; Jäntti, Saara; Tammela, Annika & Tanskanen, Jani (2021). Miten taide vaikuttaa? Kulttuurisia näkökulmia hyvinvointiin ja terveyteen. Lääkärilehti 5.3.2021, 9/2021, vsk 76, s. 564–568. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miten-taide-vaikuttaa-kulttuurisia-nakokulmia-hyvinvointiin-ja-terveyteen/?public=29e7a5eeae789608f35becb2cc8ef7a4

Haataja Maarit (2019). Modernin kulutusyhteiskunnan loppu häämöttää. Kulttuurivihkot 3-4/2019, 20–23.

Kimmerer, Robin Wall (2013). Braiding Sweetgrass. Indigenous Wisdom, Scientific Knowledge and the Teachings of Plants. Minneapolis: Milkweed Editions.

Majava, Antti (2021). Aineettomuuden jalanjälki. Taiteen kanssa maailman äärellä. Kirjoituksia ihmiskeskeisestä ajattelusta ja ilmastonmuutoksesta. Toim. H. Johansson ja A. Seppä. Parvs. 

Salonen, Arto O. & Bardy, Marjatta (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015, 4–15.

Salonen, Arto O. & Joutsenvirta, Maria (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 2/2018, 84–101.

Weik von Mossner, Alexa (2017). Affective ecologies: Empathy, emotion, and environmental narrative. Columbus: The Ohio State University Press.

UN (United Nations) (2007). Human Development Report 2007/2008. Fighting Climate Change: Human Solidarity in a Divided World. New York: Palgrave Macmillan.