Kuuntele tämä osuus

 

Oikea-aikaisella sekä oikein mitoitetulla viestinnällä on kriittinen rooli kyberturvallisuuden ylläpitämisessä. Viestintä ei ole vain tapahtumien kertomista, vaan viestinnällä luodaan luottamusta organisaation prosesseihin sekä sen kykyyn vastata uhkiin. Tämä kansalaisten luottamus organisaatioihin onkin yksi kulmatekijä yhteiskunnallisen tasapainon säilyttämisessä.

Seuraavalla videolla Kyberturvallisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jussi Toivanen kertoo, minkälaista suomalainen kriisi- ja kyberviestintä on.

Vuonna 2020 paljastui Suomen eduskuntaan kohdistunut kybervakoiluoperaatio. Myöhemmin tuotiin julkisuuteen esille, että kyseessä olisi valtion tason toimija, joka on aiemmin yhdistetty Kiinaan. Sillä, että asiasta tultiin julkisuuteen, haluttiin viestittää Suomen valtion kyky havaita ja tunnistaa tämänkaltaiset operaatiot. 

Viranomaisten on tärkeää viestiä kansalaisille erilaisista kyberuhkista sekä siitä, kuinka niiden kanssa tulisi toimia. Suomessa tällaista viestintää hoitaa mm. Kyberturvallisuuskeskus. Viestinnän avulla kyetäänkin tehokkaasti myös valistamaan kansalaisia kyberturvallisuuteen liittyen.  

 

Vastavuoroisesti kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan kohtaamistaan kyberuhkista tai -rikoksista, jotta pystytään tunnistamaan mahdollista laajempaa rikollista toimintaa. Esimerkiksi nettipetoksia, kuten romanssihuijauksia, saatetaan tehdä sarjatuotannolla, jolloin jokainen ilmoitus auttaa selvittämään rikosta.

Organisaatiot eivät ole vain sisäisesti vastuussa kyberturvallisuudestaan. Suomessa yrityksillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos ne kohtaavat kyberuhkia tai niiden digitaalinen tietoturvansa on vaarantunut.

 

Organisaatioiden viestintään liittyy olennaisesti myös johtaminen. Hyvä johtaminen onkin tärkeää kyberturvallisuuden hallinnassa. Organisaatioissa tulee olla selvänä, kuinka ne tulevat toimimaan kyberuhkien kanssa. Tätä kutsutaan varautumissuunnitelmaksi. Tässä suunnitelmassa tulisi käsitellä, kuinka esimerkiksi toimitaan mahdollisen haittaohjelmatorjunnan petettyä, palvelunestohyökkäyksen lamauttaessa tiedonkulun tai kun tietoihin on päässyt ulkopuolinen taho käsiksi.

Last modified: Tuesday, 30 June 2026, 9:57 AM