5.6 Tekoäly sodankäynnissä
Kuuntele tämä osuus
Tekoäly muuttaa sodankäyntiä perusteellisesti. Tekoälyä hyödynnetään jo tiedustelussa, informaatiosodankäynnissä, päätöksenteon tukemisessa, autonomisissa asejärjestelmissä, droonisodankäynnissä sekä kyberhyökkäyksissä ja -puolustuksessa. Autonomiset asejärjestelmät ovat nopeasti nousemassa yhdeksi nykyaikaisen sodankäynnin merkittävimmistä murroksista.
Ukrainan asevoimat ovat edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Delta on Ukrainan asevoimien kehittämä digitaalinen tilannekuva- ja johtamisjärjestelmä. Se yhdistää reaaliaikaisen tilannekuvan tekoälyyn perustuvaan kohteentunnistukseen ja tehokkaaseen viestintään, mikä parantaa päätöksenteon tarkkuutta ja nopeutta.
Autonomisia asejärjestelmiä hyödynnetään eri toimintaympäristöissä, kuten maa-, meri- ja ilmasodankäynnissä. Miehittämättömät ja itsenäisesti toimivat ilma-alukset kykenevät suorittamaan tiedustelu- ja taistelutehtäviä. Toistaiseksi kuitenkin ihminen tekee suurimman osan lopullisista päätöksistä koneiden puolesta, mutta kehityssuunta on kohti täysin autonomisia järjestelmiä.
Tämän lisäksi tekoälyä käytetään ja hyödynnetään informaatiosodankäynnissä esimerkiksi disinformaation levittämiseen, bottiverkostojen hallintaan ja mielipidevaikuttamiseen sosiaalisen median alustoilla. Tämä tekee nykyaikaisesta sodasta entistä kokonaisvaltaisempaa, kun taistelua ei käydä vain taistelukentällä, vaan myös ihmisten mielissä.
Autonomisten asejärjestelmien kehitys on herättänyt kansainvälistä huolta siitä, kuinka paljon tekoälyä voidaan hyödyntää ja voidaanko päätöksenteko jättää koneille. Kansainvälinen Stop Killer Robots -kampanja on aloite, joka vastustaa autonomisten asejärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.