5.3 Tekoälyn riskit, uhat ja lainsäädännöt

Kuuntele tämä osuus

Seuraavassa videossa Esa Riutta kertoo, miten tekoälyä koulutetaan käytännössä ja millaisia vaiheita tähän prosessiin liittyy.

Tekoälymallit eivät varsinaisesti luo uutta sisältöä, vaan ne luovat lisää samanlaista sisältöä. Keskeinen ongelma tekoälyn kouluttamisessa on kuitenkin se, että joku taho aina määrittää, millaista dataa tekoälymallille annetaan. Tämä voi johtaa siihen, että tekoälyn vastauksia voidaan ohjata tiettyyn suuntaan, mikä näkyy esimerkiksi propagandassa. Tämä ei aina rajoitu vain yksittäisiin valtioihin, vaan voi liittyä myös suurien teknologiayritysten johtajiin, intresseihin ja agendoihin. Tällä tavoin voidaan luoda vinoutuvaa dataa tuottava tekoäly.

Vinoumalla (englanniksi bias) tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tekoälyn kehittämiseen käytetty data ei edusta todellisuutta tasapuolisesti vaan sillä halutaan valita tai painottaa tiettyä tulosta, henkilöä, ryhmää tai näkökulmia epäoikeudenmukaisella tavalla. Vinoutunutta dataa voidaan tuottaa tahattomasti, tai pahantahtoisesti.

YLE:n artikkelista voit lukea lisää siitä, kuinka vinouma voi vaikuttaa ihmisten terveydenhoitoon.

Tekoälyä voidaan käyttää oikein, mutta jos käyttäjä ei tunne aihetta itse eikä osaa suhtautua kriittisesti tekoälyn tuottamiin vastauksiin tai sisältöön, sitä voidaan helposti käyttää väärin. Oikein käytettynä tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi rutiininomaisten tehtävien helpottamiseksi, kun käyttäjällä on jo ymmärrys aiheesta ja virheiden tunnistaminen on helpompaa, tai ylipäätään mahdollista.

Tähän liittyvät myös agentit, jotka eivät toimi itsenäisinä tiedonlähteinä, vaan tuottavat uutta informaatiota annetun lähdemateriaalin pohjalta. Lisäksi tekoälyä käytetään rutiinityön ulkoistamiseen ja automatisointiin, mutta ei sellaisiin tehtäviin, jotka vaativat syvällistä ajattelua tai harkintaa – kognitiivinen vastuu jää ihmiselle.

Tekoälyn kehittämiseen liittyy myös merkittäviä riskejä. Se on erittäin tehokas manipuloimaan ja mahdollistaa huijausten toteuttamisen teollisessa mittakaavassa. Siinä missä yksilön pitäisi käyttää paljon aikaa ja resursseja huijauksen tekemiseen, tekoäly pystyy kohdentamaan huijauksia yksilötasolla hyvin pienin kustannuksin.

Tekoälyn käyttöön liittyy myös ympäristöriskejä, sillä tekoäly tarvitsee toimiakseen paljon energiaa ja vettä. Esimerkiksi yksi kysymys tekoälytyökalulle vie moninkertaisesti energiaa verrattuna perinteiseen Google-hakuun. 

Tekoälyn sääntely

Tekoälyagenttien käyttöönotossa yrityksissä on käynnissä kilpajuoksu. Niille annetut valtuudet ja itsenäinen päätöksentekokyky voivat lisätä kyberuhkia, sillä väärin määritellyt käyttöoikeudet ja hallitsematon toiminta voivat aiheuttaa organisaatioille esimerkiksi taloudellisia tai maineeseen liittyviä riskejä.

Nopeasti kehittyvälle tekoälylle on myös alettu asettamaan lainsäädäntöjä, sillä sen kehitykseen ja käyttöön liittyy merkittäviä riskejä ja uhkia.

Euroopan tekoälyasetus (EU AI Act) on ensimmäinen tekoälyä koskeva oikeudellinen kehys koko maailmassa. Sen tarkoitus on puuttua tekoälyn riskeihin ja sen tavoitteena edistää eettistä, turvallista ja luotettavaa tekoälyn kehittämistä.

Tekoälyasetuksessa sovelletaan riskiperusteista lähestymistapaa, jossa tekoälyjärjestelmät jaetaan neljään riskitasoon:

Kuunnellaan, mitä Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen keroo siitä, miten tekoälyn käyttöä säädellään uutisten tuottamisessa ja uhkaako sen käyttö luotettavaa journalismia.