5.1 Mitä tekoäly on?

Kuuntele tämä osuus

Tekoäly ymmärretään yleisesti tietokoneeksi tai tietokoneohjelmaksi, joka kykenee tekemään perinteisesti ihmisen toimintaan liitettäviä älykkäitä toimintoja, kuten päättelyä, oppimista, luomista tai suunnittelua. Tekoälyn kiihtyvä kehitys ja käyttöönotto ovat merkittävä osa nykypäivän digitalisaatiota.

Tekoälyn lähestymistavat voidaan yleisesti ottaen jakaa klassiseen ja koneoppivaan tekoälyyn.

Klassisessa tekoälyssä tekoäly ohjelmoidaan toteuttamaan tietty tehtävä erilaisten sääntöjen pohjalta. Esimerkiksi: ”Jos sähköpostiviestissä on avainsanat X ja Y ja se tulee tuntemattomalta lähettäjältä, se luokitellaan roskapostiksi”. 

Koneoppiva tekoäly taas pohjaa keinotekoisiin neuroverkkoihin, jotka ovat saaneet inspiraationsa ihmisaivoista ja jotka simuloivat (hyvin löyhästi) aivojen kaltaista toimintaa. Säätämällä neuroverkkoa ja sinne syötettyä dataa tekoäly voi oppia ja omaksua uusia toimintatapoja. Esimerkiksi DeepMind-yrityksen kehittämä AlphaGo Zero -ohjelma kehittyi maailman parhaaksi go-lautapelin pelaajaksi vuonna 2017 pelaamalla itseään vastaan miljoonia pelejä ja säätämällä strategiaansa pelitulosten pohjalta. Tulos oli aikanaan jymyuutinen, sillä Go-peliä pidettiin aivan liian vaikeana pelinä koneelle opittavaksi, ja toisin kuin shakissa, kone ei voi pärjätä siinä laskemalla miljoonia siirtoja eteenpäin. 

Oma lukunsa on myös viime aikoina noussut generatiivinen tekoäly. Generatiivinen tekoäly käyttää keinotekoisia neuroverkkoja luomaan uutta sisältöä massiivisen koulutusdatan pohjalta, esimerkiksi tekstiä, kuvia, musiikkia tai videoita. Tunnetuimpia generatiivisia tekoälyjä ovat esimerkiksi ChatGPT, Copilot, Gemini ja Claude.

Viimeisimpänä tekoälyn kehityksessä ovat esiin nousseet tekoälyagentit. Tekoälyagentit koostuvat kolmesta pääkomponentista, jotka ovat: perustamalli, kehotteet ja agenttiin liitetyt työkalut.

Toisin kuin edellä mainitut perinteiset tekoälymallit, jotka vastaavat yksittäisiin tehtäviin tai kysymyksiin, tekoälyagentit pystyvät toimimaan itsenäisesti niille annettujen tavoitteiden pohjalta.

Tämän päivän käytettävä tekoäly perustuu kielimalleihin, jotka tuottavat kieltä, mutta eivät varsinaisesti ajattele. Ne eivät ymmärrä tai pohdi kuten ihminen, vaan ne ennustavat ja tuottavat esimerkiksi tekstiä, puhetta, kuvia, videoita ja musiikkia niille annetun koulutusdatan perusteella. Tässä mielessä kielimalleista voidaan puhua ennemmin ”ATK:na”, kuin todellisena tekoälynä, joka osaisi ajatella, miettiä ja oppia ihmisen tavoin.

Kansalaisen kannalta olennaisinta ei kuitenkaan ole tekoälyn tekninen toteutus, vaan se, että miten tekoälyä käytetään, miten se vaikuttaa turvallisuuteen, yksityisyyteen ja päätöksentekoon.