Miksi luontojalanjälki kiinnostaa?

Ihmisten toiminta voi aiheuttaa sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tällä hetkellä nämä vaikutukset ovat toisiinsa suhteutettuna pääosin luonnolle haitallisia, eivätkä toiminnan myönteiset vaikutukset ole riittäviä muuttaakseen luonnon ja ilmaston tilan kehitystä. Osoituksena tästä luonto- ja ilmastokriisi syvenevät edelleen.

Luontojalanjäljellä tarkoitetaan kaikkea ihmisten toiminnan aiheuttamaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Luontohaittoja syntyy, kun ihmistoiminta kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemista aiheuttavia ilmiöitä eli suoria luontohaitan ajureita, joista suurimpia ovat maan- ja merten käyttö sekä käytön muutokset, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen ja haitalliset vieraslajit¹. On löydettävä yhä tehokkaampia keinoja vähentää luontohaitan ajureita aiheuttavasta toiminnasta syntyviä haittoja mutta myös tätä syvempiä, ihmisten toimintatapoja ja arvoja muuttavia ratkaisuja. Luontokadon taustalla olevat syyt ovat pääosin rakenteellisia eli liittyvät tapoihin harjoittaa politiikkaa ja säännellä yhteiskuntien toimintaa ². Esimerkiksi länsimainen kulutuskulttuuri on kehittynyt ajamaan talouden kasvua ja muiden ihmiskeskeisten arvojen toteuttamista, millä mahdollistetaan luonnon kannalta kestämätöntä toimintaa ja siten suorista ajureista aiheutuvien luontohaittojen lisääntymistä³. Puuttuminen luontokadon taustalla oleviin juurisyihin voisi tuottaa perustavanlaatuisia ja pysyviä muutoksia ihmisten toiminnan kestävyydessä.

Ihmistoiminnasta syntyviä luontohaittoja pystytään arvioimaan erilaisten mittareiden, menetelmien ja työkalujen avulla. Luontojalanjäljen arviointi on määrälliseen tietoon perustuva ja tieteellinen tapa laskea tarkasteltavasta toiminnasta syntyvä haitta luonnon monimuotoisuudelle. Luontohaittojen arviointi auttaa ymmärtämään, mitä luontohaitan ajureita toiminta aiheuttaa eniten ja kuinka suuri eri ajureista syntyvä luontohaitta on. Tämä voidaan selvittää paikallisessa, alueellisessa ja globaalissa mittakaavassa. Ihmisten toiminta aiheuttaa paikallisia luontohaittoja esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden ja muun paikallisen toiminnan seurauksena ja nämä luontohaitat liittyvät vahvasti maa- ja vesialueiden käyttöön ja niiden muutoksiin. Organisaatioiden arvoketjuissa syntyviä luontohaittoja aiheuttaa puolestaan hyödykkeiden tuotanto (jolla vastataan tuotteiden ja palveluiden kysyntään) ja nämä haitat jakaantuvat arvoketjujen toimintojen välityksellä ympäri maapalloa. Arvoketjuissa syntyvät haitat ovat myöskin aina paikallisia jossain, mutta tietyn organisaation tai muun toimijan näkökulmasta toteutuvat muualla kuin oman toiminnan läheisyydessä.

Tällä kurssilla keskitytään nimenomaan kulutuksesta johtuvan ja organisaatioiden arvoketjuissa syntyvän luontojalanjäljen arviointiin. Paikalliset luontohaitat ovat myös olennainen osa toimijan luontojalanjälkeä, mutta niiden arviointia käsitellään muilla kursseilla. Arvoketjujen luontojalanjäljen arvioinnilla pystytään tuottamaan määrällistä tietoa eri sijainneissa maapallolla syntyneistä luontohaitoista, mistä voi olla apua haittojen vähentämiseen tähtäävien toimien kohdentamisessa, tehostamisessa ja niistä viestimisessä. Laskemalla tarkasteltavaan toimintaan liittyvän kulutuksen luontojalanjälki saadaan selville lähtötaso, jota vasten siinä tapahtuvaa kehitystä voidaan verrata.

Sellaiset yritykset ja muut organisaatiot, jotka sivuuttavat luontovaikutuksensa, heikentävät samalla oman toimintansa jatkuvuuden edellytyksiä. Tämä johtuu siitä, että organisaatiot ovat täysin riippuvaisia paitsi luonnosta saatavista resursseista, myös sidosryhmiltä saamastaan hyväksynnästä. Organisaatioiden sidosryhmistä tulee jatkuvasti tietoisempia niiden toiminnan haitallisista ympäristövaikutuksista, ja eri tahot, asiakkaista rahoittajiin, ovat jo alkaneet vaatia luonnon parempaa huomiointia liiketoiminnassa. Esimerkiksi rahoitussektorilla luontopääomasta, eli luonnonvaroista ja ekosysteemipalveluista, riippuvaiset yritykset voidaan nähdä riskinä rahoituslaitosten toiminnalle⁴. Pankit voivat kiristää rahoituksen myöntämisen kriteerejään, jos lainanhakijan toimintaan liittyy merkittäviä luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä seuraavia riskejä. Tällaiset riskit voivat vaikuttaa lainanhakijan maksuvalmiuteen ja kasvattaa pankin luottoriskiä⁴. Luontojalanjäljen arviointi voi auttaa organisaatiota tunnistamaan luontoon liittyviä riippuvuuksiaan ja potentiaalisia riskejä toiminnassaan ja huomioimaan niitä paremmin strategiansa kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Tällä kurssilla tutustutaan arvoketjussa syntyvien luontohaittojen eli arvoketjun luontojalanjäljen arviointiin. Osio 1 taustoittaa aihetta tarjoten tietoa luonnon monimuotoisuudesta, luontohaitan ajureista ja arvoketjun luontojalanjäljestä käsitteellisesti. Osiossa 2 käydään teoriatasolla läpi arvoketjun luontojalanjäljen arvioinnin menetelmiä ja mittareita. Varsinaista laskentaa tällä kurssilla ei opeteta, koska laskennasta on suunnitteilla oma kurssinsa. Osiossa 3 päästään tutustumaan esimerkkeihin luontojalanjäljen arvioinnista kansalaisen, tuotteen ja organisaation näkökulmista. Osiossa 4 pohditaan, miten arvoketjun luontojalanjäljen arviointi tukee luontohaittoja lieventävien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Ja lopulta osiossa 5 sidotaan luontojalanjäljen arviointi osaksi laajempaa luontotavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen kehystä.

Oppimisen iloa!