Vandalismista kybersodankäyntiin

Kuuntele tämä osuus:

Kybermaailman uhat voivat kohdistua joko yksinomaan digitaaliseen maailmaan, mutta niillä voi olla myös vaikutuksia fyysisen maailman toimintaan. Uhkien vakavuuden ja niiden takana olevien motiivien mukaan kyberuhat voidaan kuvata tällä kurssilla jo aiemminkin esillä olleena viisitasoisena mallina:

1. Kybervandalismi saa usein julkisuudessa paljonkin näkyvyyttä, mutta kokonaisuutena arvioiden melko se on yleensä melko harmitonta, kyse voi olla esimerkiksi verkkosivujen sotkemisesta. Yksittäisen henkilön tai yrityksen tasolla kybervandalismikin saattaa kuitenkin aiheuttaa merkittävää vahinkoa.
2. Kyberrikollisuus on mitä tahansa rikollista toimintaa, jossa joko hyödynnetään tietoverkkoja ja -järjestelmiä tai joka kohdistuu niihin. Monet perinteisetkin rikollisuuden muodot – esimerkiksi huijaukset – ovat nykyisin siirtyneet verkkoon, mutta yhä useammin kyberrikoksissa on kyse teoista, joita esiintyy vain tietoverkoissa. Tällaista toimintaa ovat mm. kiristyshaittaohjelmat, joista ensimmäisenä laajaa julkisuutta sai WannaCry, joka saastutti yhdessä päivässä satojatuhansia tietokoneita yli 150 valtiossa. Veli-Pekka Kivimäki pohtii Suojelupoliisin blogissa, mihin kaikkeen kiristyshaittaohjelman leviäminen voi vaikuttaa.
3. Kybervakoilun tavoitteena on laiton luottamuksellisten tai salaisten tietojen hankkiminen digitaalisin keinoin yksittäisiltä henkilöiltä, kilpailijoilta tai julkishallinnosta esim. taloudellisten, poliittisten tai sotilaallisten motiivien vuoksi. Suomessa tämä ilmiö tuli laajaan tietoisuuteen ensimmäisen kerran vuonna 2013, kun paljastui, että Suomen ulkoministeriö oli joutunut laajan kybervakoilun kohteeksi. Loppuvuodesta 2020 taas kerrottiin eduskuntaan kohdistuneesta tietomurrosta (Linkki MTV Uutisten verkkopalveluun).
4. Kyberterrorismi tarkoittaa digitaalisen maailman käyttämistä hyökkäyksiin erilaisia kriittisiä järjestelmiä vastaan. Kyberterrorismin tavoitteena on tuottaa vahinkoa ja ennen kaikkea levittää pelkoa ihmisten keskuuteen ja näin mahdollisesti painostaa esimerkiksi poliittista johtoa. Toistaiseksi merkittäviä terroritekoja ei ole toteutettu kybermaailman kautta, mutta esimerkiksi terroristien propagandan levittämisessä ja uusien terroristijärjestöjen jäsenten rekrytoinnissa kybermaailmalla on merkittävä rooli.
5. Kybersodankäynnillä tarkoitetaan sotilaallista vaikuttamista käyttäen hyväksi tietoverkkoja ja -järjestelmiä. Sen kohteena eivät ole ainoastaan asevoimat, vaan kohteina ovat usein myös kriittinen infrastruktuuri, poliittinen päätöksenteko ja vaikuttaminen, media sekä talouselämä. Joskus kybersodankäynti jaetaan vielä taktiseen ja strategiseen tasoon kuten yllä olevassa kuvassa. Jako noudattaa sotatieteiden yleistä ajattelua, jossa sotilaallinen toiminta jaetaan kolmeen tasoon: strategiseen, taktiseen ja operationaaliseen siten, että strategia edustaa korkeimman, mm. politiikan tason toimintaa.

Arkikielessä puhutaan usein myös kybersodasta. Kuuntele alta Maanpuolustuskorkeakoulun kyberopettaja Tom Malmströmin näkemys siitä, onko kybersotaa olemassa.