On yleinen ajatus, ettei omista mitään tärkeää tai sensitiivistä tietoa digitaalisesti. Tämä ajatus johtaa siihen, että moni ajattelee, ettei heidän tarvitse huolehtia digitaalisen maailman uhkista. Moni voi myös ajatella, että näistä kybermaailman uhkista huolehtii joku muu kuten yrityksen tietoturvatiimi. 

Valitettavasti tämä on vaarallinen harha. Jokaisella ihmisellä on vastuu kyberturvallisuudesta. Yhteiskunta ja sen palvelut ovat niin digitalisoituneita, ettei kukaan meistä voi käytännössä jättäytyä digitaalisen maailman ulkopuolelle ja olla välinpitämätön sen turvallisuudesta. Esimerkiksi meidän pankki- ja osto- ja Kela-palvelumme ovat yhä vahvemmin keskittyneinä digitaalisen maailman sisälle.

Digitalisaation myötä kyberturvallisuuden taidoista onkin tullut kansalaistaitoja. Näiden taitojen avulla suomalainen yhteiskunta pysyy turvallisena jokaiselle. Huolettomalla käyttäytymisellä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa huomattavaakin haittaa ja jopa vaaraa.

Onkin hyvä tiedostaa, että kyberhyökkäyksen kohde  ei välttämättä itse ole hyökkäyksen pääasiallisena kohteena, vaan häntä voidaan käyttää hyväksi pääasiallisen hyökkäyksen toteuttamisessa. Tästä syystä kyberturvallisella käyttäytymisellä ei suojaa vain itseään vaan myös esimerkiksi lähimmäisiään, työnantajaansa ja koko yhteiskuntaa. 

Kyberturvallisuus ja sen taidot eivät liity pelkästään tietokoneisiin, tabletteihin ja kännyköihin.

Ihmisillä on kotona yhä enemmän laitteita, jotka ovat yhteydessä Internetiin. Tällöin puhutaan usein esineiden Internetistä (englanniksi Internet of Things, IoT) Moninaisten laitteiden verkottuminen yleistyy tulevaisuudessa, ja tulevaisuudessa verkkoon kytkettäviä älyjääkaappeja ja -leivänpaahtimia on todennäköisesti lähes joka kodissa.

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Tapio Frantti selventää esitelmässään mitä IoT-laitteet oikein ovat ja miksi niiden kyberturvallisuudesta tulee huolehtia.