Ihmisen ja luonnon suhteen uudelleen pohtiminen: olen vakuuttunut lasten kyvystä olla osa luontoa aidosti ja nautiien. Ei tarvitse katoa kuin kuraleikkejä ja siitä nousevaa iloa, utelaisuutta ja kiinnostusta kaikkeen siihen, mitä luonto tarjoaa, siis se ns. elotonkin luonto. Meillä olisi niin paljon opittavaa heiltä...
Tämä on kyllä hyvä huomio, kuinka lapset osaavat olla luonnossa läsnä mukautuen luonnon olosuhteisiin (esim. sadesää --> mahdollisuus mahtaviin kuraleikkeihin). Ehkäpä meidän aikuisten pitäisi löytää tietynlaista lapsenmielisyyttä esimerkiksi uteliaisuuden ja avoimuuden näkökulmasta. Lapset tuskin yhtälailla nostavat itseään muiden lajien yläpuolelle kuin aikuiset päättäjät, vaan arvottamiseen vaikuttaa myöhemmin ympäriltä omaksutut asenteet.