Tasapuolisemman taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen on monenvälistä yhteistyötä. Kehitysapu on yksi keino, mutta sen ympärillä liikkuu myös väärinkäytöksiä. Teknologian ja osaamisen vienti ja hyvien käytännön tekojen saaminen osaksi yhteiskuntia vaatii sitä, että tiedot ja taidot omaksutaan ja ne koetaan tärkeiksi. Lisäksi kehitysapua vastaanottavassa maassa tulee olla rakenteet ja resurssit, joilla tätä jalkauttamista voidaan tehdä. Hinnoittelun työstä, materiaaleista ja tuotteista pitää olla reilu. Laina- ja rahoitusehtojen pitää tukea köyhimpien maiden kehitystä, ja sitä pitää myöntää ensisijaisesti ekologisesti kestäville ratkaisuille. Samoja virheitä ei pidä toistaa mitä teollisuusmaat ovat tehneet pilatessaan ympäristöä kasvun huumassa.