Energian käytön vähentämisen pitäisi olla ykkönen. Muutoin voi käydä niin, että uusien energiamuotojen tuottama energia kulutetaan kaiken sen lisäksi, mitä aiemminkin on kulutettu ja lopputuloksena fossiilisen energian tuotanto ja kulutus ei vähene lainkaan.

Kuten aiempien osioiden keskusteluissa on todettu, erilaisia pakkokeinoja on käytettävä ja niitä on kohdistettava valtioihin, yrityksiin yms. isoihin toimijoihin, mutta silti tuon edelleen esiin yksittäisen pienen kuluttajan vastuuta. Lihansyömisen ympäristöhaitoista on uutisoitu niin paljon, että hetki sitten Ylen kyselyssä näytti siltä, että noin 75 % vastaajista luuli maatalouden tuottavan suurimman osan päästöistä, vaikka tässä artikkelissakin kerrotaan, että tuon 75 % päästöistä tuottaa energiasektori (sähkö, lämpö, liikenne). Samaan aikaan uutisoidaan, että suomalaiset kuluttavat vähemmän ns. punaista lihaa kuin aiemmin. Yksittäisten kuluttajienkin käyttäytymistä voidaan ohjailla ja kuluttajien ostokäyttäytymisellä on vaikutusta myös esim. ruuantuotannon toimintatapoihin (esim. joissakin keksipaketeissa lukee nykyään "palmuöljytön").

Joka päivä, kuukausi ja vuosi teen valintoja siitä, mitä ostan, mitä kulutan, minne matkustan, miten liikun paikasta toiseen, jne. Ei meille tuoteta ruokaa ja tavaroita, joita kukaan ei osta. Raha ratkaisee eli se, joka rahansa johonkin käyttää, ratkaisee. Tässä vastuu on tietysti suhteessa rahankäytön määriin ja siksi valtioiden ja muiden suurten toimijoiden vastuu on suurempi.

Jos energiankulutus ei vähene (tai pysy edes nykyisellään), uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisellä ei ole mitään merkitystä, paitsi että sähköakkuja yms. varten yritetään tehdä kaivoksia Viiankiaavalle yms. eli vaikutus voi olla jopa haitallinen.