3. Laaja-alainen osaaminen - miten tähän päädyttiin?
4. Tiedekasvatuksen käsitteet osana laaja-alaista osaamista 5. Uusi LOPS ja laaja-alaiset osaamistavoitteet - Mitä nyt?
6. Keskustelutehtävä
1. Video: Johdatus laaja-alaiseen osaamiseen
Väitöskirjatutkija Sari Hietamäki johdattelee laaja-alaisen osaamisen teemaan. Mitä muutoksia LOPSissa on tapahtunut ja miten se vaikuttaa opettajan työhön?
Lukion uusi opetussuunnitelma astui voimaan syksyllä 2021. Uudistuksen tavoitteena on ollut kehittää lukion
opetusta tavalla, joka tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään entistä paremmin. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden yksilöllisiä
tarpeita ja oppimista. Tällä kurssilla keskitytään erityisesti LOPSin keskeiseen sisällölliseenmuutokseen,
laaja-alaiseen osaamiseen.
Laaja-alaista osaamista voidaan ajatella eräänlaisena lukion metatasona, jonka rakenteen muodostaa arvot, tieto, asenteet, taidot ja
tahto. Opetushallituksen mukaan ”nämä elementit tarvitaan lukio-opetuksen läpileikkaavan
tavoitteen toteutumiseen: opiskelijan tulisi lukio-opintojen myötä saavuttaa
kyky ja tahto toimia omaa ja yhteisöjensä tulevaisuutta kestävästi rakentaen,
elämän haasteiden vaihdellessa”. Laaja-alaiset osaamistavoitteet muodostavatkin
oppiaineiden läpileikkaavat tavoitteet ja toimii lukiokoulutuksen punaisena
lankana. Katso alla olevasta Thinglinkistä kuvaukset laaja-alaisen osaamisen osa-alueista:
LOPS2021 tuo paljon uutta lukioon, eikä kaikki muutokset tapahdu hetkessä. OPH on esittänyt LOPSin käyttöönottovaiheet seuraavasti:
3. Laaja-alainen osaaminen — miten tähän päädyttiin?
Laaja-alainen osaaminen ei ole noussut opetussuunnitelmiin tyhjästä. Laaja-alainen osaamisesta alettiin keskustella koulutuspolitiikan kentällä jo 1990-luvulla. Tuolloin monet eri tahot alkoivat määrittelemään, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Yksi syy tähän pohdintaan oli havainto työelämän vaatimusten muuttumisesta: teknologian kehityksen myötä arviotiin, että rutiininomaisia työtehtäviä tulee olemaan vähemmän tulevaisuudessa. Tärkeiksi tulevaisuudessa taidoiksi arvioitiin muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot. Tätä teemaa on vuosien varrella lähestytty monilla eri käsitteillä: mm. 2000-luvun (ydin)taidot (21st century skills), avaintaidot, elinikäisen oppimisen taidot ja laaja-alaiset taidot.
Alla olevasta Thinglinkistä näet, miten näitä taitoja on määritelty ja esimerkkejä kehitysaskeleista, joiden kautta laaja-alainen osaaminen on lukion opetussuunnitelmaankin päätynyt:
Laaja-alaisen osaamisen korostamisessa ei siis ole kyse vain kansallisesta ilmiöstä,
vaan samat painotukset näkyvät myös kansainvälisesti. Alla olevasta Thinglinkistä pääset tutustumaan viimeaikaisiin viitekehyksiin, jotka OPH on ottanut huomioon koostaessaan laaja-alaisen osaamisen perustekstejä:
Osiossa on hyödynnetty teosta Nilivaara, Päivi, et al. (2022). Laaja-alainen Osaaminen Koulussa: Ajattelijana Ja Oppijana Kehittyminen. Helsinki: Gaudeamus.
4. Tiedekasvatuksen käsitteet osana laaja-alaista osaamista
Sari Hietamäen tekemässä sisällössä pohditaan tiedekasvatuksen käsitteitä osana laaja-alaista osaamista.