Aiheen kuvaus

◄3. Elinvoimaa läpi elämän
►5. Ihminen tarvitsee ihmistä

  • 4. Mielen hyvinvointia


    Mielen hyvinvointi on eri asia kuin se, että on jatkuvasti hyvällä mielellä.  Tässä jaksossa opit, miten moniulotteinen mielen hyvinvoinnin käsite on. Lisäksi pääset tutustumaan sen mittaamiseen ja erilaisiin tapoihin, joilla mielen hyvinvointia voi tukea.  

    • Osion suoritettuasi

      • ymmärrät, mitä mielen hyvinvointi tarkoittaa, mitä siihen sisältyy ja miten se liittyy hyvinvoinnin muihin osa-alueisiin.
      • tunnistat eri tapoja mitata mielen hyvinvointia.
      • tiedostat, että vaikka vaikeat asiat voivat horjuttaa mielen hyvinvointia, niistä voi päästä yli ja mielen hyvinvointi palautua.  

    • 4.1 Mielen hyvinvointi

      Mielen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka muovautuu koko elämän ajan.  Mielen hyvinvoinnista puhutaan yleisesti kovin moninaisin määrittelyin ja merkityksin. 

      Mielen hyvinvointia kuvataan toisaalta usein ongelmalähtöisesti, mielenterveyden ongelmien tai häiriöiden puuttumisella tai painottaen haasteita kuten heikentynyttä toimintakykyä, menetyksiä tai elämänmuutoksia. Näin kuvattaessa sivuun jäävät usein turhankin helposti positiivinen mielenterveyden näkökulma, mielen hyvinvoinnin myönteiset ulottuvuudet ja voimavarat. Mielen hyvinvointi on siis laajempi käsite kuin mielenterveys. 

      Mielen hyvinvointi ei ole hetkellinen hyvän mielen tila. Elämään kuuluvat vaikeat asiat voivat aiheuttaa surua, pettymystä tai muita raskaita tunteita ja siten horjuttaa hyvinvointia. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia keinoja selviytyä hankalista elämäntilanteista ja vastaan tulevista kolhuista. 

      Nyt pääset oppimaan lisää: Katja Kokko tiivistää mielen hyvinvoinnin teemoja alla olevassa videossa. Videon kesto noin 7 minuuttia.

      Psykologian tohtori Katja Kokko toimii tutkimusjohtajana monitieteisessä Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimusalueitaan ovat mm. mielen hyvinvointi, persoonallisuuden kehitys, aikuisiän psykologinen kehitys sekä psyykkisen toimintakyvyn yhteys fyysiseen aktiivisuuteen.

        

      Lataa luennon diat halutessasi erillisenä pdf-tiedostona tästä linkistä

    • 4.2 Mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia

      Mielen hyvinvointia voidaan käsitteellistää monin tavoin. Mielen hyvinvointi ei ole vain mielenterveyden ongelmien puuttumista. Olennaista on myös erottaa mielen hyvinvointia selittävät tekijät itse mielen hyvinvoinnista ja sen ulottuvuuksista. 

      Mielen kokonaisvaltaista hyvinvointia itsessään kuvaavat seuraavassa kuviossa esitellyt myönteiset ulottuvuudet:


      Mielen hyvinvointia selittävät erilaiset riski- ja voimavaratekijät. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi elämän vaikeat muutostilanteet kuten oma tai läheisen sairastuminen, työttömäksi joutuminen tai vaikkapa ero puolisosta. Voimavaratekijöitä voivat olla esimerkiksi hyvät ihmissuhteet ja mahdollisuus itselle mieluisaan toimintaan työssä tai vapaa-ajalla.

      Joissain yhteyksissä, erityisesti ihmisten kokemusten karttuessa ajan ja iän myötä, mielen hyvinvoinnin ulottuvuudet voivat täydentyä esimerkiksi henkisyyteen liittyvillä ulottuvuuksilla kuten käsityksellä elämän merkityksellisyydestä. 

      Mielen hyvinvoinnin myönteisten ulottuvuuksien lisäksi yhtenä ulottuvuutena voidaan nähdä mielen pahoinvoinnin puuttuminen, esimerkiksi masennusoireiden puuttuminen. Mielen hyvinvoinnin kokeminen on kuitenkin mahdollista myös silloin, kun henkilöllä on mielenterveyden ongelmia tai häiriöitä. 

      Mielen hyvinvointiin kuuluu kyky tuntea tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Mielen hyvinvointi ei kuitenkaan sulje pois vaikeita tunteita tai ongelmia, vaan se päin vastoin tarkoittaa rohkeutta ja voimavaroja kohdata myös ikäviä tilanteita ja tunteita ja päästä niistä yli. Erilaisten tunteiden ja tilanteiden vaihtelevuus tuo elämään sisältöä ja auttaa erottamaan eri tunnetilojen kirjon iloineen, suruineen ja pelkoineen elämän moninaisuuteen kuuluvaksi sisällöksi. 

      Kuten edellä on kuvattu, erilaiset riskitekijät voivat uhata mielen hyvinvointia. Sitä, että ihminen ylläpitää hyvinvointiaan tai että hänen mielen hyvinvointinsa palautuu vaikeuksista huolimatta, kutsutaan resilienssiksi. Esimerkiksi mielen joustavuus voi olla tällainen resilienssiin liittyvä tekijä. Mielen joustavuus kuvaa tilannetta, jossa vaikeuksien tullessa tai epämukavien tunteiden vallitessa, henkilö tunnistaa ne, pystyy rauhoittamaan mielensä ja pääsee niistä eteenpäin eikä jää ongelmien kehään. Tärkeää on kyky tunnistaa ja rauhallisesti arvioida omia ja muiden tunteita. Tunteista ei tarvitse hätääntyä, eikä niiden mukaan aina tarvitse tai kannatakaan toimia, vaan voi etsiä itselle sopivia ja omien elämänarvojen mukaisia tapoja päästä ikävien tunteiden yli. Tarvittaessa on hyvä osata pyytää apua ja ottaa sitä vastaan sekä toisaalta tarjota apua muille ihmisille.


    • Vapaaehtoinen tehtävä: Tunteista kiinni

    • 4.3 Mielen hyvinvoinnin mittaaminen 

      Kokonaisvaltaista mielen hyvinvointia voi arvioida monin tavoin. Yleisesti tällaisia ovat erilaiset itsearviointilomakkeet, jotka ovat pääosin erillisiä psykologisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvioinnissa. Esimerkiksi professori Corey Keyesin tutkimusryhmän kehittämän ja laajasti käytetyn Mental Health Continuum -Short Form -lomakkeen (MHC-SH) väittämät arvioivat kaikkia edellä mainittuja positiivisen mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. 

      On myös muutamia muita mittaustapoja, jotka perustuvat hieman erilaiseen mielen hyvinvoinnin määrittelyyn kuin mitä tällä kurssilla on käytetty. 

      • Esimerkiksi Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale (WEMWBS) esittää toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen, hyödyllisyyden kokemuksia, ongelmien käsittelyä, päätöksentekokykyä sekä läheisyyden kokemuksia arvoivia väittämiä.
      • Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan mitata vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn (Strengths and difficulties questionnaire, SDQ) avulla. Kysymysten muotoilu vaihtelee sen mukaan, onko lomake suunnattu pikkulapsille, koululaisille vai nuorille. 


      Mielen hyvinvointi kannattelee hyvää elämää

      Mielen hyvinvointi on arvokasta nykyhetkessä, mutta se myös ennakoi tutkimusten mukaan monia muita asioita. Esimerkiksi kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, myönteiset tunteet ja elämääntyytyväisyys ennakoivat vähäisempää ennenaikaisen kuoleman riskiä, korkeampaa elinikää, parempaa toimintakykyä ja pienempää sairaalaan joutumisen riskiä. 

      On kuitenkin muistettava, että tutkimusten mukaan mielen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn välisten yhteyksien syy-seuraus -suhteet ovat usein monimutkaisia ja kehämäisiä. Esimerkiksi mielen hyvinvointi edistää fyysistä aktiivisuutta hyvinvointia pitkällä aikavälillä, mutta toisaalta fyysisesti aktiiviset ihmiset voivat usein myös mieleltään hyvin. Riittävä lepo ja uni ovat tärkeitä sekä fyysisen että mielen hyvinvoinnin kannalta. 

    • Hyvinvointitauko


      Kuuntele 2 min 40 sek kestävä Mieli ry:n harjoitus joka vie sinut mielessäsi rentouttavaan paikkaan.  

    • 4.4 Mielen hyvinvointi eri elämänvaiheissa

      Mielen hyvinvointi on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, johon kietoutuvat persoonallisuustekijät, elämänkokemukset, selviytyminen vaikeista tilanteista ihmissuhteet ja vuorovaikutus sekä ympäristö. Näiden tekijöiden osuus vaihtelee yksilöllisten elämäntilanteiden ja vaiheiden mukaan ja muuntuu koko ajan elämänkokemusten ja taitojen sekä selviytymiskeinojen karttuessa.  

      Mielen hyvinvointiin liittyvät myös lukuisat yksilön ulkopuoliset tekijät, esimerkiksi yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteiskunnalliset tai yhteisölliset kokemukset sekä saatavilla ovat resurssit.  

      Tiesitkö, missä iässä mielen hyvinvointi on keskimäärin korkeimmillaan? Miltä mielen hyvinvointi näyttää eri ikävaiheissa? Tutustu mielen hyvinvointiin eri ikävaiheissa alla olevan interaktiivisen kuvan kautta. Ihmisen elämänkulku alkaa kuviossa numerosta 1. (varhaislapsuus) edeten numerojärjestyksessä ikäkausissa eteenpäin kohtaan 5. (ikääntyminen) sekä lisäksi kohdassa 6. käsitellään erityisryhmien mielen hyvinvointia. 



      Napsauta tästä nähdäksesi kuvan interaktiiviset sisällöt saavutettavammassa muodossa

      Suomessa seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSoten avulla. Pääset halutessasi tutustumaan sen tuloksiin täältä: Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote - Terveytemme - THL

    • 4.5 Podcast: Tunne-, vuorovaikutus- ja ryhmätaidot

      Taru Lintunen ja Markus Talvio keskustelevat siitä, miksi ja miten opetellaan nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä tunne-, vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja tietoisesti niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. 

      Taru Lintunen on Jyväskylän yliopiston liikuntapsykologian professori emerita ja sertifioitu urheilu- ja liikuntapsykologi. Hänen tutkimusalueitaan ovat mm. tunne- ja vuorovaikutusoppiminen liikunnassa sekä liikunnanedistämisinterventiot.

      Markus Talvio on kasvatuspsykologian dosentti, työnohjaaja ja pitkän linjan vuorovaikutustaitojen kouluttaja. Hänellä on useita julkaisuja suomen ja englannin kielillä. Markus työskentelee Suomen lisäksi paljon myös ulkomailla, viime aikoina erityisesti Kiinassa ja Arabiemiraateissa.

      Podcastissa esitellään, miten taata aito osallistumismahdollisuus ryhmän jäsenille  ja pohditaan hyvää vuorovaikutusta käytännön ja teoreettisesta näkökulmista.

      Podcastin pituus on hieman alle 40 minuuttia. Muistathan, että kannustamme kuuntelemaan podcastin vaikkapa keveän ulkoilun tai muun mieleisen liikkumisen yhteydessä!

      Voit pohtia podcast:in kuuntelemisen aikana omia vuorovaikutustapojasi perhe- opiskelu- työ- tai muussa yhteisössä, jossa olet osana, esimerkiksi:

      • Tuleeko mieleesi esimerkki onnistuneesta vuorovaikutustilanteesta?
      • Tuleeko mieleesi esimerkki opettavaisesta vuorovaikutustilanteesta?

      Kuvassa podcatilla äänessä olevat Markus Talvio ja Taru Lintunen
      Voit ladata itsellesi podcast:in tekstivastineen pdf-muodossa tästä linkistä

    • Vapaaehtoinen tehtävä: Tunnista tunteesi

    • 4.6 Terapia mielen hyvinvoinnin tukena

      Esa-Ala Ruona kertoo noin 13 minuutin videoluennollaan hyvinvoinnin tukemisesta terapian keinoin.

      Esa Ala-Ruona on musiikkiterapian apulaisprofessori Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa liittyy terapiassa havaittavan muutoksen tutkimukseen ja sen dynamiikkaan. Hän on kiinnostunut myös terapiamallien kehittämisestä sekä tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelun optimoinnista.



         Lataa luennon diat halutessasi erillisenä pdf-tiedostona tästä linkistä

    • 4.7 Osa-alueen tehtävät

      Kurssisuorituksen saamiseksi suorita tämän osion kaksi tehtävää: 

      1. monivalintatentti 

      1. pohdinta- ja keskustelutehtävä 

      Tarkemmat ohjeet ja hyväksytyn suorituksen kriteerit löydät alta, tehtävien yhteydestä.


    • Tentti icon
      1. Mielen hyvinvointia -osion osaamistesti Tentti
      Vaatii arvosanan Vaatii hyväksytyn arvosanan
    • Keskustelualue icon
      2. Pohdintatehtävä: Miten voit vaikuttaa oman mielen hyvinvointiisi juuri nyt? Keskustelualue

      Pohdi: Miten voit vaikuttaa oman tai läheisen mielen hyvinvointiin juuri nyt?

      Millaiset mielen hyvinvoinnin kysymykset juuri nyt itsellesi ajankohtaisia? Pohdi keinoja ja pieniä tekoja joko oman tai muiden, esimerkiksi perheenjäsentesi, työkaveriesi tai asiakkaidesi mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Voit käyttää apunasi mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja miettiä miten voisit vaikuttaa esimerkiksi:

      • emotionaaliseen hyvinvointiin
      • psykologiseen hyvinvointiin
      • sosiaaliseen hyvinvointiin

      Kurssin suorittaaksesi  pohdi oma vastauksesi ja palauta se tähän keskustelualueelle. Huomaathan että vastaus tulee näkyviin omalla  nimelläsi. Oman palautuksesi jälkeen näet muiden vastaukset ja voit halutessasi lukea ja kommentoida niitä. Keskustelupalstalle kirjattuihin vastauksiin ei anneta palautetta opettajan toimesta.

      Päästäksesi keskustelualueelle sinun tulee ensin ilmoittautua kurssille ja suorittaa kyseisen teeman osaamistesti.


      Saatavilla vasta, kun: Aktiviteetti 1. Mielen hyvinvointia -osion osaamistesti on suoritettu

    • Perehdy tarkemmin

      Alla olevasta valikoimasta löydät lisämateriaaleja osion aiheeseen liittyen. Voit perehtyä niihin oman mielenkiinnon mukaan. 

    • Lue tästä linkistä Mieli r.y:n kokoamia keinoja mielen hyvinvoinnin tueksi: 

      Vahvista mielenterveyttä - MIELI ry



◄3. Elinvoimaa läpi elämän
►5. Ihminen tarvitsee ihmistä