Osion suoritettuasi:

•  ymmärrät fyysisen hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet elämänkulun aikana.
•  tunnistat fyysisen toimintakyvyn ja liikkumisen merkityksen hyvinvoinnille.
•  ymmärrät hyvinvoinnin yksilön ja toimintaympäristöjen vuorovaikutuksena.

3.1 Ihminen fyysisenä, kehollisena toimijana

Ihmisen keholliset ominaisuudet ja niiden kulloinenkin tila luovat puitteet hänen toimintakyvylleen ja elämälleen. Fyysisellä hyvinvoinnilla viitataan usein myönteiseen kokemukseen omasta kehollisesta terveydentilasta ja kunnosta sekä hyvään fyysiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, joka on enemmän kuin pelkästään sairauksien ja toiminnanrajoitteiden poissaoloa. 

Fyysistä hyvinvointia voidaan arvioida joskus myös objektiivisesti eli mitattavasta yksilöstä riippumattomasti. Tällöin arvioidaan  fyysisen terveydentilan, toimintakyvyn ja/tai kunnon tilaa erilaisin mittarein. Yksilön oma kokemus voi kuitenkin olla hyvin erilainen kuin objektiivisesti mitattu arvio. Ihminen voi kokea olevansa fyysisesti terveempi, toimintakykyisempi ja parempikuntoisempi, kuin mitä objektiivisin menetelmin tehty arvio voi kertoa, tai toisinpäin. Usein on mielekästäkin arvioida omaa fyysistä hyvinvointiaan omaan elämäntilanteeseen tai esimerkiksi sairauteen suhteutettuna.   

Tästä taulukosta näet yleisiä määritelmiä tässä osiossa käytettyihin fyysiseen hyvinvointiin liittyviin käsitteisiin 

3.2 Fyysisyyden ja hyvinvoinnin kytköksistä

Katso ja kuuntele alta vajaan 10 minuutin tiivistelmä siitä, miten monipuolinen ja kaikenikäisille omalla tasollaan sopiva lihaskunnon harjoittelu on hyödyllistä ja miten se vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Luennon toteuttaa Juha Hulmi. 

Kuntoutus

Kuntoutus on aiemmin nähty usein toimintana, jolla ihmisen toimintakyky palautetaan entiselle tasolleen. Uudemmassa määritelmässä kuntoutuja on keskiössä parantaen ja edistäen omaa toimintakykyään itse ja lähipiirinsä avulla, jolloin oman osallistumisen ja aktiivisuuden edistäminen sekä lähipiirin tuki on keskiössä. 

Suomalainen yhteiskunta ikääntyy. Pitenevien elinajanodotteiden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää lisätä esimerkiksi kuntoutuksen keinoin hyvinvoinnin täyteisten vuosien osuutta elämästä, jotta toimintakyky ja elinvoima olisivat mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyviä.  

Kuntoutuksesta huolimatta ihmisen toimintakyky voi olla tai jäädä rajoitteiseksi. Erilaisista toiminnanrajoitteista huolimatta ihminen voi kokea fyysisen hyvinvointinsa ja terveyteen liittyvän elämänlaatunsa erinomaiseksi, jos vaikkapa apuvälineiden avulla toimintakyvyn edellytyksiä on pystytty parantamaan.  Toisaalta taas ihminen voi kokea fyysisen hyvinvointinsa alhaiseksi vaikkei hänellä olisikaan ulospäin havaittavissa olevaa terveyden tai toimintakyvyn alenemaa.

3.3 Liikuntasuositukset - mitä ja miksi?

Suomessa on kehitetty tutkimusperusteisesti useita aktiiviseen elämään ja liikkumiseen liittyviä suosituksia. Suosituksia on tehty eri ikä- ja kohderyhmille suunnatusti, kuten lasten varhaisvuosille ennen kouluikää, peruskouluikäsille lapsille ja nuorille, aikuisväestölle sekä  ikääntyville. Suosituksissa kuvataan tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja minkälaista liikkumista ja liikuntaa eri ikäiset tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi. 

Lasten ja nuorten riittävä ja monipuolinen päivittäinen liikkuminen on tärkeää heidän kokonaisvaltaiselle kasvulleen ja kehitykselleen ja tukee liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Aikuisena liikkuminen lisää ja ylläpitää terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Ihmisen ikääntyessä monipuolisen liikkumisen merkitys on keskeinen toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpidolle. 

Liikutko sinä suositusten mukaisesti?

Varhaislapsuus 

Aikuisten liikuntasuositusten toteutuminen väestötasolla

3.4 Hyvinvointia tuova liike lapsuudessa ja nuoruudessa

Kuuntele noin 20 min kestävä podcast, jossa Arja Sääkslahti ja Sami Kokko pohtivat, miten arkiliikunta ja harrastukset ovat läsnä erityisesti lasten ja nuorten elämässä ja miten tähän voisi vaikuttaa kannustaen. 

Pohdi kuuntelun aikana omaa ja mahdollisesti myös muiden tuntemiesi henkilöiden arkiaktiivisuutta, siihen kannustavia ja sitä haittaavia tekijöitä. 

Huomaathan että voit kuunnella tämän podcastin liikkuessasi ja kannustamme sinua niin tekemäänkin!

3.5 Fyysinen hyvinvointi elämän eri vaiheissa

Fyysiseen hyvinvointiin liittyvät tarpeet ja sitä edistävät tekijät voivat vaihdella elämänkulun eri vaiheissa sekä yksilöiden välillä. Kuitenkin kaikenikäisten fyysisen hyvinvoinnin kulmakivenä on fysiologisten (esim. nälkä ja jano) ja turvallisuuden perustarpeiden tyydyttyminen, jotka luovat perustan muille fyysistä hyvinvointia edistäville tekijöille. Näitä ovat esimerkiksi terveellinen ravitsemus, riittävä liikunta sekä uni ja lepo. 

Tarkastele alla olevan kuvan ja sen linkkien avulla miten kehon hyvinvointi näkyy ja tuntuu eri elämänvaiheissa

3.6 Fyysinen hyvinvointi kytkeytyy hyvinvoinnin muihin osa-alueisiin

3.7 Osa-alueen tehtävät

Kurssisuorituksen saamiseksi suorita tämän osion kaksi tehtävää:

1. monivalintatentti
2. pohdinta- ja keskustelutehtävä

Tarkemmat ohjeet ja hyväksytyn suorituksen kriteerit löydät alta, tehtävien yhteydestä.

Perehdy tarkemmin