Videon podcast-versio

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus on monisyinen käsite, jolle on useita erilaisia määritelmiä riippuen siitä, missä yhteydessä vuorovaikutuksesta puhutaan ja mitä sillä tavoitellaan. Siinä missä osa määritelmistä korostaa vuorovaikutuksen viestinnällistä luonnetta eli sitä, että vuorovaikutuksessa välitämme tietoa, tunteita ja ajatuksia, toiset määritelmät puolestaan näkevät vuorovaikutuksen ennen kaikkea yhteisymmärryksen tai merkitysten rakentamisen resurssina.

Tämän päivän määritelmiä yhdistää kuitenkin tavallisesti ajatus vastavuoroisuudesta: vuorovaikutukseen osallistuu vähintään kaksi osapuolta, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat ja reagoivat toisiinsa. Se ei siis ole pelkkää yksipuolista tiedonsiirtoa, vaan osapuolet jatkuvasti tulkitsevat toistensa viestejä niin vuorovaikutustilanteen kuin omien aiempien kokemustensakin kautta.

Vuorovaikutus on sosiaalisen kanssakäymisen elinehto: sen avulla saavutamme erilaisia päämääriä, kuvaamme ja rakennamme todellisuutta sekä luomme suhteita itseemme ja toisiimme. Nämä viestit, joita välitämme ja tulkitsemme, voivat olla puhuttua kieltä, kirjoitettua tekstiä, eleitä ja ilmeitä tai esimerkiksi kuvia ja videoita. Vuorovaikutus on siten kauttaaltaan multimodaalista.

Kuuntele Arto Mustajoen podcast kommunikaation kompastuskivistä: #1Alkusoitto: Maailman suurin ongelma? Pohdi: Mitä uutta opit vuorovaikutuksesta? Millaisiin vuorovaikutuksen ongelmiin olet itse törmännyt?

Konteksti

Sen lisäksi, että kiinnitämme huomiomme siihen, mitä jossakin tietyssä vuorovaikutustilanteessa sanotaan, oleellista on huomioida myös se, missä ja miten se sanotaan eli millainen tämä vuorovaikutustilanne on. Vuorovaikutustilanteen konteksti vaikuttaa aina keskeisellä tavalla siihen, miten ihmiset ymmärtävät toistensa viestejä.

Kontekstilla tarkoitetaan laajasti erilaisia tilanteisia tekijöitä, niin konkreettisia tekijöitä, kuten fyysinen tila ja aika, mutta myös abstraktimpia tekijöitä, kuten tilanteeseen liittyvät roolit sekä sosiaaliset ja kulttuuriset odotukset. Ymmärrämme esimerkiksi kysymyksen ”mitä sinulle tänään kuuluu?” eri tavoin riippuen siitä, onko kysymys esitetty illanistujaisissa vai lääkärin vastaanotolla.

Lääkärin vastaanoton institutionaalisiin odotuksiin kuuluu, että vastaamme tällaiseen kysymykseen kertomalla vaivastamme, jonka takia olemme tulleet vastaanotolle. Sen sijaan illanistujaisissa odotuksenmukaisempaa olisi kertoa arkielämän kuulumisia ja kysyä sen jälkeen myös kysyjän kuulumisia, mikä puolestaan olisi omituista lääkärin vastaanotolla. Konteksti on siten erottamaton osa kielenkäyttöä ja vuorovaikutusta, sillä se auttaa meitä ymmärtämään nopeasti, mistä tilanteessa puhutaan sekä rakentamaan yhteisymmärrystä muiden keskustelijoiden kanssa.

Tieteen termipankin määritelmä kontekstista:

Kuvakaappauksen lähde: Tieteen termipankki 26.4.2023: Kielitiede:konteksti.

Huomaa, että selitettävänä on kielitieteen näkemys kontekstista. Jossain toisessa yhteydessä käsitettä saatetaan käyttää hieman eri tavoin.

Katso, miten Fingerpori-sarjakuva leikittelee konteksteilla. Pohdi: Millaisiin erilaisiin konteksteihin ja kontekstiin liittyviin odotuksiin stripissä nojataan?

Teknologiset ympäristöt ja affordanssit

Teknologinen kehitys on luonut uudenlaisia vuorovaikutuskonteksteja, jotka eroavat monin tavoin aiemmista vuorovaikutustilanteista. Esimerkiksi voimme fyysisen lääkärikäynnin sijaan varata ajan chat-keskusteluun tai videovälitteiseen tapaamiseen lääkärin kanssa. Näissä tilanteissa emme jaakaan enää yhteistä fyysistä tilaa keskustelukumppanimme kanssa, vaan osallistumme vuorovaikutukseen digitaalisesti omilta laitteiltamme. Tällä on vaikutusta siihen, millaiseksi vuorovaikutus rakentuu.

Kun puhutaan teknologiasta, puhutaan usein siitä, millaista toimintaa se rajoittaa tai mahdollistaa. Teknologian ominaisuuksia kutsutaan usein affordansseiksi tai tarjoumiksi, ja niillä kuvataan juuri sitä, millaisia toimintoja se mahdollistaa käyttäjälleen. Esimerkiksi chat-keskustelu tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kuin videokeskustelu: ensimmäinen mahdollistaa tekstipohjaisen vuorovaikutuksen, hymiöiden tai vaikkapa tykkäysten lähettämisen, kun taas jälkimmäinen mahdollistaa kasvokkaisen keskustelun simuloinnin, jolloin keskustelijat voivat hyödyntää paitsi sanoja ja kuvia myös kehollisia viestejä. Kumpikin edellä mainituista mahdollistaa paikasta riippumattomuuden mutta rajoittaa esimerkiksi kosketusta, mikä erottaa ne puolestaan kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta.

Selkeitä esimerkkejä teknologisista affordansseista ovat myös esimerkiksi Twitterin merkkimäärä tai somessa yleiset tykkäyskäytänteet. Teknologian affordanssit kannustavat käyttäjiään tietynlaiseen toimintaan ja asettavat siten raamit ihmisten toiminnalle, mutta ne eivät yksin määritä sitä, millaiseksi keskustelu lopulta muodostuu.

Katso yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksosen (VTT) lyhyt esitelmä Facebookin affordansseista. Pohdi: Millaisia vaikutuksia Facebookin affordansseilla on julkiseen keskusteluun? Entä millaisia vaikutuksia keskusteluun voisi olla esimerkiksi tykkäyksillä tai merkkimäärän rajaamisella?