3. Laaja-alainen osaaminen — miten tähän päädyttiin?
Laaja-alainen osaaminen ei ole noussut opetussuunnitelmiin tyhjästä. Laaja-alainen osaamisesta alettiin keskustella koulutuspolitiikan kentällä jo 1990-luvulla. Tuolloin monet eri tahot alkoivat määrittelemään, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Yksi syy tähän pohdintaan oli havainto työelämän vaatimusten muuttumisesta: teknologian kehityksen myötä arviotiin, että rutiininomaisia työtehtäviä tulee olemaan vähemmän tulevaisuudessa. Tärkeiksi tulevaisuudessa taidoiksi arvioitiin muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot. Tätä teemaa on vuosien varrella lähestytty monilla eri käsitteillä: mm. 2000-luvun (ydin)taidot (21st century skills), avaintaidot, elinikäisen oppimisen taidot ja laaja-alaiset taidot.
Alla olevasta Thinglinkistä näet, miten näitä taitoja on määritelty ja esimerkkejä kehitysaskeleista, joiden kautta laaja-alainen osaaminen on lukion opetussuunnitelmaankin päätynyt:
Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän sisällöstä
Laaja-alaisen osaamisen korostamisessa ei siis ole kyse vain kansallisesta ilmiöstä, vaan samat painotukset näkyvät myös kansainvälisesti. Alla olevasta Thinglinkistä pääset tutustumaan viimeaikaisiin viitekehyksiin, jotka OPH on ottanut huomioon koostaessaan laaja-alaisen osaamisen perustekstejä:
Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän sisällöstä
Osiossa on hyödynnetty teosta Nilivaara, Päivi, et al. (2022). Laaja-alainen Osaaminen Koulussa: Ajattelijana Ja Oppijana Kehittyminen. Helsinki: Gaudeamus.