Osion ääriviiva

◄3. Teknologia ja vuorovaikutus
►5. Pelillistäminen

  • Osiossa tarkastellaan taidetta ja erityisesti musiikkia ihmisten välisenä toimintana ja pohditaan, mikä merkitys digitaalisilla ympäristöillä ja teknologialla on musiikin kuuntelemisessa, tekemisessä ja tutkimisessa.

    • Osion osaamistavoitteet


      Osion opiskelun jälkeen:

      • tiedät, miten teknologia on vaikuttanut musiikin ja taiteen tuottamiseen sekä kuluttamiseen,
      • ymmärrät taiteen ja kulttuurin vaikutuksen identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentamisessa,
      • osaat pohtia digitalisaation vaikutusta musiikkiin ja taiteeseen eettisestä näkökulmasta.


      Sisällön ovat tuottaneet asiantuntijat Gulnara Minkkinen ja Henna-Riikka Peltola.


    • Videon podcast-versio


    • Videon ja podcastin tekstivastine Sivu

    • Taide inhimillisenä toimintana

      Taiteen merkitys ihmislajin evoluutiolle

      Taidetta löytyy kaikista tunnetuista ihmiskulttuureista, eli ihmisille taiteen luominen on lajityypillistä käyttäytymistä (Dissanayake 2000). Lähde: Dissanayake, E. (2000). Art and intimacy: How the arts began. Seattle, WA.: University of Washington Press.

       Yksi tärkeä taiteen tehtävä on ollut psykologisten tarpeiden täyttäminen. Taiteen avulla ihminen voi täyttää seuraavia psykologisia tarpeita:

      • yhteys toisiin ihmisiin

      • ryhmän yhteisöllisyyden ylläpito

      • sosiaalisesti jaettujen arvojen luominen, ylläpito ja ilmaiseminen

      • tunnesiteiden luominen ja ilmaisu jaettujen päämäärien saavuttamiseksi

      • elämän abstraktien ilmiöiden havainnollistaminen ja hallinta.

      Eri taidemuodot jäsentävät inhimillistä todellisuutta ja ritualisoivat sitä, luoden tämän kautta psykologista ja sosiaalista turvallisuuden tunnetta. Taiteen avulla ihminen on voinut luoda merkityksiä ilmiöille, joiden luonnetta on vaikea muutoin ymmärtää. Taiteen luominen on vaatinut työkaluja ja instrumentteja. Esimerkiksi kuvataide vaatii ainakin maalia. Jos määritellään teknologia laajasti, teknologia on aina ollut osa taidetta.

      Kulttuurisista eroista huolimatta musiikissa on universaaleina pidettyjä piirteitä, jotka pohjaavat ihmiskehon fysiologiaan ja kognitiivisiin kykyihin, kuten taipumus synkronisoitua  ja kyky tuottaa ja erotella monimutkaisia ääni- ja elerakenteita sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa. Nämä piirteet toimivat taiteen terapeuttisten/hyvinvointivaikutusten pohjana: taiteen avulla ihminen voi jäsentää ja ritualisoida ilmiöitä joita ei ymmärrä ja ilmaista vaikeita tunteita ja asioista turvallisesti symbolien kautta.

       

      Sosiaalisessa kontekstissa synkronisointi musiikin avulla luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikin synkronisoiva voima on auttanut ihmisiä tekemään yhteistyötä synkronisaatiota vaativissa tehtävissä, mikä on edistänyt ihmislajin kehitystä. Hyvä esimerkki on työlaulut, esimerkiksi skotlantilaiset huovutuslaulut (“waulking songs”), jotka auttoivat naisia synkronoimaan liikkeitä, kun he huovuttivat yhdessä.


    • Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä

    • Taide, teknologia ja hyvinvointi

      Taiteet ovat myös tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Musiikkiteknologi Matan Berkowitz kertoo TED-talkissa, miten musiikkiteknologia voi edistää hyvinvointia.

      Taideterapiat ja teknologia

      Teknologiaa hyödynnetään myös eri taideterapiamuodoissa. Tässä on esimerkki teknologian roolista musiikkiterapiassa:

      • Menetelmät: esim. kliininen improvisaatio, laulujen tekeminen, musiikin kuunteleminen, soittaminen.
      • Teknologian hyödyntäminen: äänitoisto, äänien tuottaminen, tallentaminen ja vahvistaminen, soittamisen/laulamisen mahdollistaminen, säestyksen luominen tekoälyn avulla.
      • Tavoitteet: vaikeiden tunteiden ja kokemusten prosessointi, tunteiden säätelyn kehittäminen, itseilmaisu, voimaannuttaminen, liikkumisen edistäminen, käyttäytymisen muutokset...
      • Terapian syyt: esim. masennus, ahdistus, trauma, aivohalvauksen kuntoutus.

      Taiteen ja teknologian roolia hyvinvoinnille tutkitaan aktiivisesti Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Tutkijatohtori Will Randall tutkii miten, milloin ja miksi ihmiset kuuntelevat musiikkia. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää suositusalgoritmi, joka edistää kuuntelijan hyvinvointia.

      Väitöskirjatutkija Andrew Danso tutkii, miten VR-teknologiaa voi hyödyntää aivohalvauspotilaiden kuntouttavassa musiikkiterapiassa. Voit lukea aiheesta lisää: Danso, Andrew; Leandertz, Mikaela; Ala-Ruona, Esa & Rousi, Rebekah (2022). Neglect, Virtual Reality and Music Therapy: A Narrative Review. Music and Medicine, 14(3), 174–186.


    • Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä

    • 4. osion lopputehtävä Keskustelualue
      Saatavilla vasta, kun: Aktiviteetti Odotuksesi Ihminen digiympäristöissä -kurssista on suoritettu
    • 4. Kuittaa keskustelutehtävä tehdyksi Tentti

      Kuittaa keskustelutehtävä tehdyksi täällä, jotta se tulee näkyviin suorituksesi yhteyteen.

      Saatavilla vasta, kun: Aktiviteetti 4. osion lopputehtävä on suoritettu
◄3. Teknologia ja vuorovaikutus
►5. Pelillistäminen