6.1 Hyvinvointi kokonaisvaltaisena käsitteenä

Tämän kurssin osioissa esille nostetut Erik Allardtin hahmottelemat hyvinvoinnin perusulottuvuudet kuvaavat miten hyvinvointi voidaan ymmärtää yksilön tarpeiden tyydyttymisen asteena, jota yhteiskunnan rakenteet ja elinympäristö määrittävät eri yksilöille ja ihmisryhmille eri tavoin. Oma elämänpiirimme sekä meitä ympäröivä kulttuurinen ympäristö ja yhteiskunnan rakenteet muokkaavat elämän kokemuksiamme ja käsitystämme hyvinvoinnista. Myös perimämme ominaisuudet, luoteenpiirteet ja temperamentti vaikuttavat kokemuksiimme siitä, mikä edistää tai vähentää hyvinvointia. Elämän kokemusten, onnistumisten ja kolhujenkin myötä opimme itsestämme ja mahdollisuuksistamme.   

Emme kuitenkaan ole vain vaikutusten kohteena, vaan me kaikki toimimme osana yhteisöä ja yhteiskuntaa vaikuttaen muiden elämään ja hyvinvointiin. Luomme vastavuoroisessa prosessissa omaa persoonallista suhdettamme ympäristöömme ja yhteisöihin, joihin kuulumme. Samalla meillä on mahdollisuus rakentaa hyvinvointia itsellemme, läheisillemme ja yhteiskunnassa laajemminkin. 

Hyvinvointi ja pahoinvointi eivät ole yhden jatkumon ääripäitä. On tärkeää tunnistaa, että yhteiskunnassa ja yksittäisen ihmisen elämässä näitä molempia voi esiintyä samanaikaisesti.  Hyvinvointi voi myös olla kovin erilaista yksilön hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Ihminen voi olla samaan aikaan vaikkapa sairas ja tuntea itsensä rakastetuksi, tai fyysisesti vahva ja terve mutta yksinäinen. 

Hyvinvointi kuitenkin tutkitusti kumuloituu. Eri elämän osa-alueilla kuten henkilökohtaisella yksilötasolla, lähiyhteisöjen tasolla tai yhteiskunnassa koettu taloudellinen hyvinvointi lisää mahdollisuuksia hyvinvointia lisääviin valintoihin, kuten terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan ja oman mieltymyksen harrastusvälineisiin ja mahdollisuuksiin käydä esimerkiksi teatterissa, konserteissa, hierojalla, kampaajalla tai muissa maksullisissa hyvinvointia lisäävissä palveluissa. 

Hyvinvointitaloudessa yhteiskunta etsii ja käyttää mahdollisuuksia tarjota tukea kansalaisilleen ennaltaehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä jo silloin kun ongelmat ovat vielä pieniä ja helpommin käsiteltävissä. Yhteiskunnallisessa tai alueellisessa tarkastelussa tuleekin huomioida, minkä verran sekä yhteiskunta että eri yhteisöt tuottavat ja ilmentävät hyvinvointia ja pahoinvointia ja kenelle. 

Kehollinen hyvinvointi nähdään usein ihmisen henkilökohtaisena valintana. Yhteiskunnan ja yhteisöjen puitteet vaikuttavat kuitenkin suuresti siihen, kuinka paljon liikkumisen mahdollisuuksia jokaisella on arjessaan ja kuinka terveellistä ravintoa syömme. Turvalliset kulkutiet, asianmukainen valaistus sekä asuinalueiden suunnittelu kannustavat lihasvoimalla tehtyjä siirtymiä esimerkiksi päiväkotiin, kouluun, töihin tai kauppaan. Läpi elämän kantava elinvoima ja fyysinen hyvinvointi sekä omasta kehosta ja sen liikkeestä koettava ilo, on yhteydessä hyvään mielen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, sillä näiden osa-alueiden ollessa elämään voimavaroja tuottavia, myös fyysisestä hyvinvoinnista yleensä tulee pidettyä parempaa huolta. 

Mielen hyvinvointi voi olla voimavara, joka tukee hyvinvointia monipuolisesti elämän eri osa-alueilla. Mieleltään hyvinvoivalla on keinoja näyttää tunteensa, osallistua yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan, pitää huolta riittävästä unesta ja hyvästä ravinnosta sekä liikkeestä, opiskella ja käydä töissä. Mielen hyvinvointiin kuuluvat monenlaiset tunteet, mutta myös taito käsitellä niitä. Resilienssi, eli mielen sinnikkyys, joustavuus ja palautumiskyky, josta kerrottiin mielen hyvinvointia käsittelevässä osiossa, auttaa nousemaan vastoinkäymisistä tai elämässä vastaan tulevista kriiseistä. 

Sosiaalinen hyvinvointi on osallistumista ja osallisuuden kokemuksia, kuulumista ja kuulemista. Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen - on lausahdus, joka kertoo ihmisyyden perusteista. Vain sosiaalisessa kanssakäymisessä opimme, kehitymme ja kasvamme omaksi itseksemme ja yhteisöjen jäseniksi oppimalla kielen, tavat, kulttuurin ja peilaamalla itseämme suhteessa ympärillä oleviin läheisiin ja muuhun yhteiskuntaan. Sosiaalinen hyvinvointi heijastuu mielen ja kehon hyvinvointiin ja usein myös taloudelliseen hyvinvointiin.

6.2 Hyvinvoinnin ongelmat usein kasautuvat

Yksittäisten hyvinvoinnin ongelmien kasautuessa tai ongelmien pitkittyessä ongelmat yhdellä elämänalalla tai hyvinvoinnin osa-alueella vyöryvät helposti myös muille elämänalueille. Mikä tahansa hyvinvoinnin osa-alue voi olla romahtaessaan altistava tekijä muiden hyvinvoinnin osa-alueiden häiriöille, fyysisen hyvinvoinnin laiminlyömiselle ja taloudellisen hyvinvoinnin ongelmiin, mielen hyvinvoinnin murtumiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin häiriöihin kuten syrjäytymiseen.

Syrjäytymisellä tarkoitetaan yksilön tai ihmisryhmän joutumista taloudellisesti tai sosiaalisesti ongelmallisiin olosuhteisiin, joista on vaikea vapautua. Tällöin yksilö usein jää yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Elämän muutosvaiheet kuten työttömäksi jääminen ovat riskialtista aikaa syrjäytymiselle. Myös erilaiset vähemmistöryhmät ovat muita suuremmassa syrjäytymisvaarassa. Syrjäytymisen myötä luottamus yhteiskuntaan, instituutioihin ja demokratiaan voi horjua, ja myös rikollisuus voi olla seurausta syrjäytymisestä.

Mielenterveysongelmat ja erilaiset riippuvuudet eli addiktiot mielletään usein yksilön ongelmaksi, mutta ne linkittyvät monin tavoin sosiaaliseen hyvinvointiin ja laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Esimerkiksi addiktiot kuormittavat läheissuhteita, ja toisaalta yksinäisyys ja syrjäytyminen voivat ajaa addiktioiden pariin. Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja normit vaikuttavat myös siihen, miten tällaisiin ongelmiin suhtaudutaan ja miten helppoa avun saaminen on. Esimerkiksi addiktioihin liittyvä leimautumisen pelko aiheuttaa häpeää ja ongelmien salailua, sekä nostaa kynnystä hakeutua virallisen avun piiriin.

Kuten myönteinen hyvinvoinnin kehä eri osa-alueiden välillä, myös ongelmat hyvinvoinnissa syntyvät vuorovaikutuksessa yksilön, ryhmien, yhteisöjen ja yhteiskunnan välillä. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat usein taloudellisesti huono-osaisille kytkeytyen esimerkiksi pitkittyneeseen työttömyyteen ja toimintakyvyn puutteisiin, ja kasautuessaan ongelmien kielteiset vaikutukset moninkertaistuvat. Siksi ongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Merkitykselliset ihmissuhteet toimivat tärkeänä voimavarana yksilöiden ja ryhmien tasolla, mutta myös yhteiskunnalla on tärkeä rooli erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja väestöryhmien hyvinvoinnin mahdollistajana ja turvaajana.

Kansalliset kartoitukset osoittavat, että hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat eri tavoin eri puolilla Suomea asuville. Voit tutustua siihen, miltä hyvinvointivaje ja toisaalta peruspalveluiden toimivuus näyttää omalla alueellasi sivustolta hyvinvointivaje.fi 

6.3 Hyvinvointi yhteiskunnallisena voimavarana

Terveys- ja hyvinvointiala elää kansainvälisesti odotusten ja myös taloudellisten panostusten nousun aikaa. Hyvinvointi ymmärretään nykyisin monitahoiseksi kokonaisuudeksi, ja lääketieteen rinnalle ja täydentäjäksi inhimillisen hyvinvoinnin kehittämiseksi on noussut näkökulmia hyvin monenlaisten tieteenalojen piiristä. 

Niin kansainvälisesti kuin kansallisesti painotetaan aiempaa kokonaisvaltaisemman toiminnan merkitystä hyvinvoinnin tukemiseksi. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistunut tämän mukaisesti, kun uudet monialaiset hyvinvointialueet ovat käynnistäneet toimintansa 1.1.2023. Myös maailmanlaajuinen koronakriisi ja sitä seurannut Euroopan vakautta uhkaava Ukrainan sota ovat lisänneet yleistä ymmärrystä siitä, että hyvinvoinnin ylläpito edellyttää moninäkökulmaisuutta ja myös monialaista tutkimusta sekä hyvinvoinnin arvioimiseksi että sitä tukevien menetelmien kehittämiseksi. Eri tieteenalojen tutkimusta ja käytännön eri toimijatasoja yhteenkietovalle lähestymistavalle ja yhteiskunnalliselle toiminnalle onkin vahvaa tarvetta sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti.

6.4 Mikä tuo hyvinvointia elämään?

Katso parin minuutin mittaiselta videolta mitä mieltä eri ihmiset ovat siitä, mikä lisää hyvinvointia heidän elämässään.

Alkuperäinen videon toteutus: Keski-Suomen hyvinvoinnnin osaamiskeskittymä (KEHO)

6.5 Osa-alueen tehtävä

Kurssisuorituksen saamiseksi suorita tämän osion kaksi tehtävää:

1. pohdinta- ja keskustelutehtävä
2. kuittaa, että kurssisuosituksesi on valmiina

Tarkemmat ohjeet ja hyväksytyn suorituksen kriteerit löydät alta tehtävien yhteydestä.