Section outline

◄4. Mielen hyvinvointia
►6. Hyvinvointi kokonaisuutena

  • Yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Ihminen tarvitsee ihmistä voidakseen hyvin. Toimivaa sosiaalista hyvinvointia ja vuorovaikutusta voi ja kannattaa myös opetella, siitä on hyötyä niin omassa henkilökohtaisessa elämässä kuin myös esimerkiksi opiskelussa, työpaikalla tai muussa yhteisössä, jossa toimit. Kiinnostus ja uteliaisuus erilaisista ihmisistä ja heidän näkökulmistaan avartavat sosiaalisen hyvinvoinnin maisemaa.

    • Osion suoritettuasi

      • ymmärrät toimintaympäristöjen ja yhteiskunnallisten muutosten yhteyksiä hyvinvoinnin edellytyksiin.
      • tiedostat yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin keskinäisriippuvuuden.
      • osaat nimetä yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisen hyvinvoinnin voimavaroja tukevia toimia.


    • 5.1 Monitasoinen sosiaalinen hyvinvointi

      Sosiaalista hyvinvointia ei voida ymmärtää tarkastelematta sitä monipuolisesti niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin ominaisuutena ja näkökulmasta. Sosiaalinen hyvinvointi on sekä ryhmä- että yksilötason ilmiö, ja se rakentuu vuorovaikutuksessa yksilön, ryhmien, yhteisöjen ja yhteiskunnan välillä. Yhteiskunnan rakenteet voivat vaikuttaa yksilöihin ja väestöryhmiin eri tavoin, joko synnyttäen tai rajoittaen sosiaalista hyvinvointia. Yksilön oma toimijuus ja kyky vaikuttaa oman hyvinvoinnin edellytyksiin on aina suhteellista. Se on riippuvaista muista ihmisistä, ympäröivistä yhteisöistä ja yhteiskunnan rakenteista. Edellä mainittujen tasojen lisäksi sosiaalista hyvinvointia voi tarkastella myös kansainvälisellä tasolla esimerkiksi kansantalouden näkökulmasta. 

      Sosiaalista hyvinvointia ja sen ilmentymiä eri tasoilla kuvataan alla olevassa taulukossa, joka on poimittu artikkelista: Fadjukoff, P., Kainulainen, S., Pirhonen, J., Saaranen, T., Valokivi, H. & Vauhkonen, A. (2022). Sosiaalinen hyvinvointi turvaa terveyttä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59(3). https://doi.org/10.23990/sa.111453  

      TASO

      SOSIAALINEN HYVINVOINTI

      SOSIAALISEN HYVINVOINNIN ILMENTYMIÄ

      Globaali

      Oman kansakunnan ja väestöryhmän taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema kansainvälisesti

      Kokemus kansainvälisestä oikeudenmukaisuudesta (arvot, eettiset säännöt, kauppa, yhteistyö, ympäristöasiat) sekä osallistumisesta vaikuttamiseen

      Yhteiskunta

      Osallistuminen, toiminta, vaikuttaminen, oman alueen ja viiteryhmän asema

      Oman viiteryhmän kokeminen arvokkaaksi, yhteiskunnan toimintaan osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen, palveluiden saaminen

      Yhteisö

      Kiinnittyminen yhteisöihin, sosiaalisuus, luottamuksellisuus ja kollegiaalisuus yhteisön jäsenten välillä

      Asema ja vuorovaikutus työn ja vapaa-ajan yhteisöissä

      Ryhmä (perhe, ystävät)

      Läheiset ihmissuhteet

      Suhteet vanhempiin, perheenjäseniin, sukulaisiin, ystäviin ja kavereihin

      Yksilö

      Kokemus liittymisestä ja omasta merkityksellisyydestä

      Kokemus omasta ihmisarvosta ja hyväksytyksi tulemisesta, vuorovaikutus ihmisten kanssa, turvallisuus

       

    • 5.2 Sosiaalinen hyvinvointi yhteiskunnan peruselementtinä

      Tutustu tällä Sirpa Kannasojan noin 16 minuutin mittaisella luennolla siihen, millä tavalla sosiaalinen hyvinvointi määritellään ja muutamiin aihealueen keskeisiin tutkijoihin.

      Sirpa Kannasoja  toimii sosiaalityön yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksensa kohdistuvat arviointi- ja vaikuttavuustutkimukseen, rakenteelliseen sosiaalityöhön, lapsi- ja perhesosiaalityöhön, ikääntymiseen, hyvinvointiin ja tutkimusetiikkaan sekä aina – tavalla tai toisella – sosiaalisiin suhteisiin.

      Lataa luennon diat halutessasi erillisenä pdf-tiedostona tästä linkistä

      Sosiaaliset verkostot

      Sosiaalisilla suhteilla on koko elämän ajan vahvoja vaikutuksia yksilön fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen olento, joka kehittyy ja muovautuu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve tuntea yhteenkuuluvuutta sekä kokea tulevansa hyväksytyksi ja ymmärretyksi. Jo lyhytaikainen sosiaalinen hyljeksintä ja ryhmän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa aivoissa fyysisen kivun kaltaisia reaktioita.

      Ihmisellä on erilaisia sosiaalisia viiteryhmiä läpi elämän. Ihmiset ovat taipuvaisia hakeutumaan samanmielisten ihmisten pariin, jotka jakavat esimerkiksi yhteisen arvomaailman. Ihmiset myös peilaavat omaa arvoaan ja käyttäytymistään suhteessa muihin. Sosiaalinen vertailu onkin sisäänrakennettu osa ihmisyyttä. Lisäksi niin yhteisöjen kuin kulttuurin sosiaaliset normit ja arvot ohjaavat ihmisten toimintaa ja määrittävät sosiaalista hyvinvointia.

      Vahvat sosiaaliset tukiverkostot suojaavat monilta ongelmilta ja haasteilta. Lapsuudessa korostuu erityisesti kiintymyssuhde vanhempiin sekä leikkikaverit, sisarukset ja muut sukulaiset. Myöhemmin myös päiväkodin, koulun ja harrastusryhmien sosiaaliset verkostot muodostuvat tärkeiksi. Nuoruusiässä erityisesti kaverit ovat tärkeässä roolissa. Aikuisiällä parisuhde, perhe ja työyhteisö ovat tyypillisiä sosiaalisia ryhmiä. Vanhuudessa parisuhteen merkitys korostuu.

      Nykypäivänä digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat laajentaneet mahdollisuuksia luoda sosiaalisia kontakteja ja verkostoja yli maantieteellisten rajoitteiden. Nämä verkostot ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia kuin läheiseen ja vastavuoroiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuneet perinteisemmät yhteisöt. Verkkoyhteisöt ovat korostuneen yksilöllisiä ja ei-paikallisia. Tutkimusten perusteella verkkopohjainen vuorovaikutus ei sellaisenaan korvaa kasvokkaisia ihmissuhteita, mutta se voi parhaimmillaan tukea ja täydentää jo olemassa olevia ihmissuhteita. Digiyhteyksillä on myös mahdollista löytää vertaistukiverkostoja haastavissa elämäntilanteissa, esimerkiksi sairastumisen tai muun elämäntilanteen muutoksen yhteydessä. 


    • Vapaaehtoinen välitehtävä: testaa mitä tähän mennessä jäi mieleen

    • 5.3 Sosiaalinen hyvinvointi eri elämänvaiheissa

      Ihmisen sosiaaliset tarpeet ovat erilaisia eri ikä- ja elämänvaiheissa. Ihminen on kuitenkin jo biologisesti laumaeläin, jolle yhteenkuuluvuus ja liittyminen toisiin on elintärkeää. Yhteyden etsiminen toisiin käynnistyy heti elämän alkaessa. Mikäli läheiset ihmissuhteet eivät tarjoa lapselle turvaa ja arvostusta, se johtaa oman itsen ja omien kykyjen ja mahdollisuuksien epäilyyn, alemmuudentunteisiin ja vaikeuksiin myöhemminkään muodostaa turvallisia ihmissuhteita.

      Vakaissa oloissa yksilötason sosiaalinen hyvinvointi on varsin pysyvää, mitä selittää myös sen kumuloituva luonne: onnistunut psykososiaalinen kehitys mahdollistaa luottamuksellisia ja läheisiä ihmissuhteita, jotka puolestaan edelleen kannattelevat hyvinvointia. Kriisitilanteessa yksilön kokema sosiaalinen hyvinvointi voi kuitenkin äkillisestikin muuttua, jos sitä tukevat rakenteet murenevat. Erityisesti elämän kriisitilanteissa vahvat sosiaaliset verkostot, kuten merkitykselliset ihmissuhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin tukipilari. Onnistumisen, arvostuksen ja joukkoon kuulumisen kokemukset tukevat itsetuntoa, oman identiteetin etsimistä ja kasvua. 

      Kriisi- ja poikkeusaikoina myös yhteiskunnan turvaverkostojen merkitys korostuu. Kriisit voivat olla koko yhteiskuntaa ravistavia, kuten pandemia, terrori-iskut tai sotatila, mutta myös yhteisötasoisia, kuten yrityksen ajautuminen konkurssiin tai lähinnä yhden tai muutaman yksilön elämää koskettavia. Esimerkiksi työttömäksi jääminen, avioero tai vakava sairastuminen ovat yksilön elämässä ajanjaksoja, jolloin erilaisten palveluiden ja hoidon saatavuus ja saavutettavuus ovat korostuneen tärkeitä. On tärkeä ymmärtää, että myös suuret myönteiset muutokset yksilön elämässä lisäävät hetkellisesti elämäntilanteiden haavoittavuutta, kun ihminen joutuu pohtimaan ja järjestelemään elämäänsä uudelleen. Tällaisia myönteisiä muutoksia voivat olla esimerkiksi opiskelupaikan saaminen ja muutto uuteen kaupunkiin, lapsen saaminen tai vaikkapa eläköityminen.  

      Miltä sosiaalinen hyvinvointi näyttää eri ikävaiheissa? Tutustu siihen alla olevan interaktiivisen kuvan kautta. Ihmisen elämänkulkua alkaa kuviossa numerosta 1. (varhaislapsuus) edeten numerojärjestyksessä ikäkausissa eteenpäin.



      Napsauta tästä nähdäksesi kuvan interaktiiviset sisällöt saavutettavammassa muodossa 

      Myös käsitykset ympäröivästä yhteiskunnasta ovat osa sosiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi turvallisuuden tunne ja luottamus instituutioihin määrittävät sosiaalisen hyvinvoinnin edellytyksiä. Suomalaisilla on verrattain korkea luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten valtionhallintoon, joskin luottamuksessa on esimerkiksi alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja. Esimerkiksi matala koulutus ja alhainen tulotaso ovat yhteydessä heikompaan luottamukseen.

    • 5.4 Sosiaalisen hyvinvoinnin puute voi kasautua

      Sosiaalisen hyvinvoinnin puutetta yhteiskunnassa tai yhteisössä ilmentävät esimerkiksi syrjäytyminen, eriarvoisuus, rasismi, kiusaaminen, väkivalta ja rikollisuus. Yhteiskunnan vähemmistöryhmillä on usein muita heikommat lähtökohdat sosiaalisen hyvinvoinnin rakentumiselle. Kasautuessaan ongelmilla voi olla pitkäkestoisia seurauksia.

      Yksinäisyys on vakava sosiaalinen ongelma. Se on kuormitustekijä yksilölle, mutta myös kansanterveydellinen ongelma, joka on yhteydessä moniin sairauksiin ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Pitkittyessään yksinäisyydellä voi olla vakavia seurauksia. Yksinäisyyttä esiintyy kaikissa ikävaiheissa, mutta se on erityisen korostunutta nuorilla aikuisilla ja vanhuksilla.  

      Yksinäisyyttä koko ajan tai suurimman osan ajasta kokeneiden osuus iän mukaan vuonna 2022, %

      Lähde: Tilastokeskus, elinolotilasto 2022


    • 5.5 Pohdintoja käytännön esimerkkien kautta

      Johanna Kiili ja Paula Vainikka keskustelevat tässä noin 37 minuutin mittaisessa podcast:issa sosiaalisen hyvinvoinnin käsitteistä sosiaalityön ammatillisten käytäntöjen kautta. 

      Erityisesti lastensuojelun teemat sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta ovat näiden asiantuntijoiden osaamisen vuoksi esimerkkien keskiössä, mutta teemat ovat myös sovellettavissa moneen muuhun sosiaalityön teemaan.

      Johanna Kiili on sosiaalityön apulaisprofessori yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Hänen tutkimus- ja opetustoimintansa kohdistuu lasten, perheiden ja lastensuojelun sosiaalityöhön, osallistaviin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuseettisiin kysymyksiin etenkin lasten kanssa tehtävässä tutkimuksessa. 

      Paula Vainikka on rakenteelliseen sosiaalityöhön erikoistunut erikoissosiaalityöntekijä. Lisäksi hän työskentelee nuorempana tutkijana kahdessa Lapin yliopiston tutkimushankkeessa ja valmistelee sosiaalityön väitöskirjaa lasten surun ilmenemisestä sosiaalityössä. 




      Lataa halutessasi podcast:in tekstivastine pdf-muodossa tästä linkistä.

    • 5.6 Osa-alueen tehtävät

      Kurssisuorituksen saamiseksi suorita tämän osion kaksi tehtävää: 

      1. monivalintatentti 

      1. pohdinta- / keskustelutehtävä 

      Tarkemmat ohjeet ja hyväksytyn suorituksen kriteerit löydät alta, tehtävien yhteydestä.



    • Ihminen tarvitsee ihmistä -osion monivalintatesti Tentti
      Opiskelijoiden täytyy
      Vaatii arvosanan
      Vaatii hyväksytyn arvosanan
    • Ihminen tarvitsee ihmistä -osion pohdinta- ja keskustelutehtävä Keskustelualue

      Jaa ajatuksiasi sosiaalisesta hyvinvoinnista muille tämän kurssin opiskelijoille. Voit vastata jompaankumpaan tai molempiin kysymyksiin.

      • Miten voisit edistää hyvinvointia tukevien verkostojen ja yhteisöjen toimintaa omassa lähipiirissäsi, esimerkiksi asuinalueellasi tai työyhteisössäsi? 
      • Pohdi millä eri tavoilla suomalaisessa yhteiskunnassa voisi lisätä sosiaalista hyvinvointia

      Kurssin suorittaaksesi  pohdi oma vastauksesi ja palauta se tähän keskustelualueelle. Huomaathan että vastaus tulee näkyviin omalla  nimelläsi. Oman palautuksesi jälkeen näet muiden vastaukset ja voit halutessasi katsella ja kommentoida niitä. Keskustelupalstalle kirjattuihin vastauksiin ei anneta palautetta opettajan toimesta.

      Päästäksesi keskustelualueelle sinun tulee ensin ilmoittautua kurssille ja suorittaa kyseisen teeman osaamistesti.


    • Perehdy tarkemmin

      Alla olevasta valikoimasta löydät lisämateriaaleja osion aiheeseen liittyen. Voit perehtyä niihin oman mielenkiinnon mukaan. 




◄4. Mielen hyvinvointia
►6. Hyvinvointi kokonaisuutena