Muuttuvat uhat

Kuuntele tämä osuus:

Niin kuin olet tämän kurssin aikana jo oppinut, nykyinen yhteiskuntamme on käytännössä täysin riippuvainen erilaisten tietojärjestelmien ja -verkkojen – kybermaailman – toimivuudesta. Siksi kybermaailmasta ja digitaalisesta turvallisuudesta on tullut erittäin tärkeä huomioon otettava asia myös erilaisissa konflikteissa.

Meille monille sodasta tulevat mieleen Suomen vuosina 1939-1945 käymät sodat, joita kuvataan esim. Tuntemattomassa sotilaassa ja siitä tehdyissä elokuvissa. Niissä sota näyttäytyy ennen kaikkea fyysisessä maailmassa tapahtuvana toimintana – ampumisena, räjähdyksinä ja korpitaisteluina.

Olemme onneksemme Suomessa ja pääosin Euroopassakin saaneet elää rauhassa lähes 80 vuotta. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana on kuitenkin huomattu, että monissa maissa on tietoverkoissa tapahtunut asioita, jotka voidaan perustellusti liittää osiksi esimerkiksi eri maiden välisiä ristiriitoja ja konflikteja. Sotilaalliset uhat ja kriisit ovatkin teknologian kehittymisen seurauksena muuttuneet merkittävästi.

Esimerkiksi vuonna 2007 Viron tietoverkot joutuivat laajojen palvelunestohyökkäyksien kohteeksi. Ne liittyivät kiistaan, joka sai alkunsa Tallinnassa sijaitsevan, neuvostosotilaiden hautamuistomerkkinä toimineen Pronssisoturi-patsaan (kuvassa alla) siirrosta uuteen paikkaan. Patsaskiista laajeni lopulta Viron ja Venäjän valtioiden väliseksi konfliktiksi, ja yleisesti uskotaan, että niiden aikana esiintyneiden kyberhyökkäysten takana oli nimenomaan Venäjän valtio erilaisten peitetoimijoiden kautta. Voit lukea patsaskiistasta lisää esim. Wikipediasta.


Kuva: Heikki Kastemaa  CC BY-SA 3.0

Esimerkkejä muista tunnetuista kybermaailman konflikteista on seuraavassa taulukossa.

Kybermaailman konflikteja

Gazan kriisi (2009)

Israelin ja Hamasin väkivalta yltyi sodaksi. Israel hyökkäsi Gazaan ja joutui laajan palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Stuxnet (2010)

Iranilaiseen uraanin rikastuslaitokseen ujutetulla haittaohjelmalla onnistuttiin häiritsemään Iranin ydinohjelmaa ja hidastamaan sitä merkittävästi.

Snowdenin paljastukset (2013)

Edward Snowden paljasti laajan, Yhdysvaltain NSA:n toteuttaman maailmanlaajuisen massavalvonnan.

Operaatio ISIS:iä vastaan (2015)

Yhdysvaltojen asevoimat otti käyttöön kybertoimintaympäristön sotilaallisena hyökkäysväylänä taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Kyberistä viides sotilaallinen toimintaympäristö (2016)

Nato totesi Varsovan huippukokouksessaan kybertoimintaympäristön olevan sotilaallinen toimintaympäristö
 WannaCry (2017) Maailman ensimmäinen laajasti julkisuutta saanut kiristyshaittaohjelmahyökkäys WannaCry saastutti yhdessä päivässä 230 000 tietokonetta yli 150 valtiossa.

Tietoverkkoihin leviävät kriisit ovat esimerkki siitä, kuinka teknologian kehitys vaikuttaa konflikteihin ja sodankäyntiin. Tähän liittyen voidaan puhua taistelutilasta, jolla on ulottuvuuksia: perinteisimmissä ulottuvuuksissa – maalla ja merellä – on toimittu jo tuhansien vuosien ajan, ja viimeisten sadan vuoden aikana mukaan ovat tulleet uudemmat ulottuvuudet: ilma, sähkömagneettinen spektri, avaruus sekä kyber- ja informaatioulottuvuus.

Myös kognition eli ihmisten mielen ulottuvuus on korostunut teknologian kehittymisen, digitalisaation ja verkottumisen seurauksena: meihin kaikkiin vaikuttaminen on nyt helpompaa kuin koskaan aiemmin ja vaikuttaminen voidaan myös kohdistaa hyvin tarkasti juuri oikeisiin henkilöihin. Tähän liittyen puhutaan informaatiovaikuttamisesta ja informaatiosodankäynnistä. Niillä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.

Koska digitaalinen maailma on globaali, myös siihen liittyvät uhat ovat globaaleja: kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen eivät tunne valtioiden rajoja. Esimerkiksi Venäjän harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta ja mm. Pietarin trollitehtaasta on puhuttu Suomessa paljon. Koronapandemian aikana taas ovat korostuneet erilaiset salaliittoteoriat ja rokotevastaisuus. Meidän kaikkien tuleekin olla nykyisin äärimmäisen tarkkoja ja huolellisia arvioidessamme verkon kautta välitettyä tietoa.

Kuuntele alta, mitä asioita Sinun on hyvä ottaa huomioon arvioidessasi esimerkiksi verkossa olevan tiedon luotettavuutta.

Voit lukea yllä olevan äänitiedoston myös tekstinä.

Viimeksi muutettu: torstaina 20. kesäkuuta 2024, 12.10