Kokonaisturvallisuuden toimijat

Kuuntele tämä osuus:

Valtioneuvostoa sekä ministeriöitä kokonaisturvallisuudessa avustaa Turvallisuuskomitea.  Komitean tehtävänä on tarkkailla Suomen turvallisuusympäristöä ja yhteiskunnan kehitystä, sekä sovittaa varautumista niihin.  

Turvallisuuskomitea toimii siis varautumisen yhteensovittavana elimenä. Eri toimijat kykenevät Turvallisuuskomitean kautta kohtamaan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. 

Nämä toimijat, jotka Turvallisuuskomitean kautta käyvät varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää keskustelua ovat: 

1) Julkinen hallinto, viranomaiset, yliopistot, tutkimuslaitokset 

Näillä toimijoilla on merkittävä rooli varautumistyöhön liittyvien säädösten laadinnassa, ohjauksessa, kehittämisessä sekä tarvittavien varautumistoimenpiteiden toteuttamisessa.  

Yksi merkittävimmistä viranomaisista kyberturvallisuuteen liittyen on Liikenne – ja viestintäviraston alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus. Keskuksen tarkoituksena on sekä kehittää että valvoa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Se mm. tuottaa erilaisia palveluita sekä yrityksille että kansalaisille. Yrityksiä se esimerkiksi avustaa erilaisten kyberturvallisuusharjoitusten    toteuttamisessa, kun taas yksityishenkilöille se tarjoaa apua ja tietoa tietoturvaloukkaustilanteissa.  

Viranomaisia edustaa esimerkiksi myös  Poliisi, jonka  tehtävänä on kyberrikostutkinta. Keskusrikospoliisin yhteydessä toimii Poliisin kyberrikostorjuntakeskus. Sen tehtävänsä on mm. vakavimpien tietoverkkorikosten tutkinta, tietoverkkorikollisuuden tilannekuvan ylläpito, sekä esitutkintaan liittyvät asiantuntijapalvelut poliisille ja muille viranomaisille.  

2) Elinkeinoelämä 

Elinkeinoelämällä on suuri rooli yhteiskunnan varautumisessa. Sen vastuulla on esimerkiksi monien tuotteiden - esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden - saatavuudesta huolehtiminen. Tästä syystä myös yritysten toiminnan jatkuvuus on taattava. 

Elinkeinoelämän varautumista koordinoi huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, ja sen tarkoituksena on tukea julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä.  

Huoltovarmuuskeskuksen toiminta on jaettu eri toimialojen kesken. Kyberturvallisuus ja sen uhkiin varautuminen vaikuttaa näistä jokaiseen.  Toimialat on edelleen jaettu sektoreihin ja pooleihin. 

Sektoreihin kuuluu edustajia eri viranomaisryhmistä, ministeriöistä, keskusvirastoista, elinkeinoelämän järjestöistä sekä keskeisistä yrityksistä. Sektorien tehtäviin kuuluu mm. elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen, oman alan varautumisen seuranta sekä huoltovarmuuden kehittämiskohteiden selvittäminen. 

Poolien vastuulla on toimiala- ja toimipaikkakohtainen operatiivinen varautuminen. Sen suunnittelu ja toteutus toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 

3) Järjestöt 

Useat järjestöt tukevat viranomaisia onnettomuuksiin sekä erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisessa. Ne myös koordinoivat vapaaehtoistoimintaa sekä ylläpitävät valmiuteen liittyvää osaamista.  

Esimerkkinä tällaisesta järjestöstä on Maanpuolustuskoulutus MPK.  

Maanpuolustuskoulutusyhdistys: 

Maanpuolustuskoulutus (MPK) on perustettu vuonna 1993, ja se on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Tämän lisäksi se on myös Puolustusvoiminen strateginen kumppani ja toimii yhteistyössä kokonaisturvallisuusalan viranomaisten ja järjestöjen kanssa.  

Kyberturvallisten taitojen kouluttamisesta on tullut yksi MPK:n olennaisimmista tehtävistä. Näiden koulutusten kautta jaetaan tietoa ja opetetaan taitoja, joita jokainen tarvitsee päivittäisessä elämässään digitaalisessa maailmassa. Kursseja on tarjolla monilla eri teemoilla, aina peruskäsitteiden opettamisesta erikoistuviin opintoihin.

4) Kansalaiset 

Jokaisella kansalaisella on merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuudessa. Yhteiskunnan resilienssin eli kriisinsietokyvyn perustana ovatkin yksilön taidot, tiedot sekä turvallisuutta vahvistava asenne. 

Digitaalisen maailman ja sen turvallisuuden takaamiseksi kyberturvallisuustaitoja on alettu nimittää uusiksi kansalaistaidoiksi. 

Merkittävää on se, että jokaisen yksilön rooli tämän turvallisuuden ylläpitämisessä on suuri. On myös hyvä huomata, että yksilön vastuulla ei  ole vain omasta kyberturvallisuudestaan huolehtiminen vaan tärkeää on myös tarvittaessa opastaa ja neuvoa muita.