Viestintä, hallinto ja johtaminen

Oikea-aikaisella sekä oikein mitoitetulla viestinnällä on kriittinen rooli kyberturvallisuuden ylläpitämisessä. Viestintä ei ole vain tapahtumien kertomista, vaan  viestinnällä luodaan luottamusta organisaation prosesseihin sekä sen kykyyn vastata uhkiin. Tämä kansalaisten luottamus organisaatioihin onkin yksi kulmatekijä yhteiskunnallisen tasapainon säilyttämisessä.  

Vuonna 2020 paljastui Suomen eduskuntaan kohdistunut kybervakoiluoperaatio. Myöhemmin tuotiin esille julkisuuteen, että kyseessä olisi valtion tason toimija, joka on aiemmin yhdistetty Kiinaan. Se, että asiasta tultiin julkisuuteen, haluttiin viestittää Suomen valtion kyky havaita ja tunnistaa tämänkaltaiset operaatiot. 

Viranomaisten on tärkeää viestiä kansalaisille erilaisista kyberuhkista sekä siitä, kuinka niiden kanssa tulisi toimia. Suomessa tällaista viestintää hoitaa mm. Kyberturvallisuuskeskus. Viestinnän avulla kyetäänkin tehokkaasti myös valistamaan kansalaisia kyberturvallisuuteen liittyen.  

Vastavuoroisesti kansalaisten velvollisuus on myös raportoida kohtaamistaan kyberuhkista tai -rikoksista, jotta pystytään tarkkailemaan mahdollista laajempaa toimintaa. Esimerkiksi nettipetoksia, kuten romanssihuijauksia, saatetaan tehdä sarjatuotannolla, jolloin jokainen ilmoitus auttaa selvittämään rikosta. 

Organisaatiot eivät ole vain sisäisesti vastuussa kyberturvallisuudestaan. Suomessa yrityksillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos he kohtaavat kyberuhkia tai heidän digitaalinen tietoturvansa on vaarantunut.  

Organisaatioiden viestintään liittyy olennaisesti myös johtaminen. Hyvä johtaminen onkin tärkeää kyberturvallisuuden hallinnassa. Organisaatioissa tulee olla selvänä kuinka he tulevat toimimaan kyberuhkien kanssa. Tätä kutsutaan  varautumissuunnitelmaksi. Tässä suunnitelmassa tulisi käsitellä kuinka esimerkiksi toimitaan mahdollisen haittaohjelmatorjunnan petettyä, palvelunestohyökkäyksen lamauttaessa tiedonkulun, tai kun tietoihin on päässyt ulkopuolinen taho käsiksi.