Digitaalinen jalanjälki ja yksityisyys 

Jokainen ihminen jättää tietoisesti tai tiedostamattaan jälkiä digitaaliseen maailmaan. Nämä digimaailmaan tallentuvat jäljet ovat meitä koskevia tietoja, joita luomme joko aktiivisesti tai passiivisesti. Tiedot ovat pieniä ja pirstaleisia, mutta niitä yhdistellen saadaan muodostettua ihmisen digitaalinen jalanjälki.  

Aktiiviseen digijalanjälkeen kuuluu kaikki tieto, jota tuotamme omalla toiminnallamme kuten käyttämällä esimerkiksi sosiaalisen median palveluita tai Internetin hakukoneita. Joka kerta kun kommentoimme postausta, jaamme kuvan tai etsimme tietoa Internetistä, tuotamme samalla itsestämme lisää tietoa digitaaliseen maailmaan. Tällaisen tiedon tuottamisen ihminen helposti muistaa ja tiedostaa.  

Itse tuottamamme tiedon lisäksi meistä kertyy myös paljon muuta tietoa digimaailmaan. Nämä tiedot muodostuvat esimerkiksi nettiselaimien evästetiedoista sekä puhelimen paikannustiedoista. Näiden tietojen avulla pystytään mm. selvittämään, millä verkkosivuilla olemme käyneett tai missä paikoissa olemme fyysisesti vierailleet. 

Näin muodostunutta tietoa kutsutaan ihmisen passiiviseksi digijalanjäljeksi, sillä ihminen ei ole aktiivisesti itse tätä tietoa tuottanut. Onkin mahdollista, että ihminen ei itse asiassa ole edes tietoinen tällaisen tiedon muodostumisesta ja keräyksestä.  

Miksi ihmisen sitten tulisi olla tietoinen omasta digitaalisesta jalanjäljestään? 

Tiedon muodostuminen itsessään ei välttämättä ole haitallista, mutta on tärkeää pohtia kuka tätä tietoa kerää ja hyödyntää.  

Yritykset ja viranomaiset voivat kerätä ja käyttää digitaalisia jalanjälkiä mm. palveluiden parantamiseen sekä markkinoinnin kohdentamiseen. Esimerkiksi kauppaketjut keräävät kanta-asiakkaiden ostot tavaran tarkkuudella. Kanta-asiakasohjelmat, joihin tietoa kertyy passiivisesti, ovatkin yksi tapa saada lisätietoja ihmisten kulutustottumuksista. Näiden tietojen avulla kyetään tuottamaan personoituja tarjouksia lähikauppaan tai kohdennettuja mainoksia sosiaaliseen mediaan. 

Palveluiden ja mainonnan lisäksi yritykset voivat käyttää keräämiään tietoja hyvin eri tavoin. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä datan hyödyntämisestä on Yhdysvaltojen presidentinvaalit vuonna 2016. Tuolloin Trumpin kampanjaan liitetty yhtiö keräsi tietoa salaa Facebookissa. Näitä tietoja hyödynnettiin myöhemmin vaalikampanjoinnissa.

Yritykset voivat myös jakaa keräämiään tietoja keskenään, esimerkiksi silloin kun henkilö kirjautuu sosiaalisen median tunnuksella johonkin toiseen palveluun. Tämä palvelu, johon on kirjauduttu, voi tällöin saada käyttöönsä kirjautujan sosiaalisen median tietoja, ja sosiaalisen median palvelu voi vastavuoroisesti saada käyttöönsä tämän toisen palvelun keräämät tiedot. 

Yleensä tiedonkeruu ilmaistaan erilaisissa sopimus- tai käyttöehdoissa. Tästä syystä olisikin tärkeä aina lukea nämä ennen kuin alkaa jotain palvelua käyttämään. Näin varmistuu siitä, millaiset oikeudet antaa eri palveluille tiedonkeruussa ja -jakamisessa. 

Tiedon keräykseen liittyy myös kysymys siitä, mitä haluamme eri tahojen tietävän meistä. Kaikki yritykset eivät nimittäin pelkästään hyödynnä tietoja itse, vaan ne saattavat jakaa niitä myös muille yrityksille ja jopa valtiollisille tahoille. 

Se, mihin valtio tarvitsee käyttäjätietoja, on hyvin tapauskohtaista. Näitä tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi omien kansalaisten tarkkailuun tai vaihtoehtoisesti toisen maan kansalaisten vakoiluun. 

Esimerkiksi sosiaalisen median alusta TikTokia on syytetty laittomasta tiedonkeruusta sekä tiedon luovuttamisesta Kiinan valtiolle. Kyseessä voidaan nähdä olevan siis käyttäjien vakoilua. Kiina voi tätä saamaansa dataa hyödyntää mm. kansalaistensa pisteytyksessä.

Omaa digijalanjälkeä on hyvä suojata ulkopuolisilta toimijoilta, joille ei halua antaa pääsyä keräämään tietoja. Kannattaakin tutustua palveluihin, joita käytät, jotta tiedät mitä kaikkea tietoa sinusta kerrytetään ja keillä kaikilla tähän tietoon on mahdollisesti omistusoikeus sekä pääsy.  

Kaikkien sovellusten puhelimessa ei esimerkiksi ole välttämätöntä päästä käsiksi yhteys- tai sijaintitietoihisi. Kannattaa myös aina miettiä mitä evästeitä hyväksyy tai  mitä leikkimielisiä testejä tekee Internetissä.

Yritysten ja viranomaisten tiedon varastoinneissa on myös riskejä, ja erilaiset tietovuodot ovatkin yleistyneet. Esimerkkinä kodin turvakameroiden ja älyvalojen valmistaja vuoti miljoonien tiedot verkkoon. Tietovuotojen yhteydessä erilaiset identiteettivarkaudet ovat myös kasvattaneet suosiota niiden helpon toteutettavuuden takia. 

Digitaalisen jalanjäljen suojaamisella on siis merkittävä rooli henkilökohtaisen kyberturvallisuuden kannalta. Omalla käytöksellä ja valinnoilla voi huomattavasti parantaa omaa yksityisyyttään kybermaailmassa.