Omasta kyberturvallisuudesta huolehtiminen

Kuuntele tämä osuus:

Katso aluksi Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rouskun ohjeet siihen, kuinka helposti omasta elämästään voi tehdä digiturvallisempaa. 

1. Ole varovainen verkossa ollessasi, ja kysy riittävän usein MIKSI?  Useimmissa verkkotapauksissa vahinkoja sattuu kiireen ja huolimattomuuden vuoksi, aivan kuten reaalimaailman tilanteissa; Verkkosivun ponnahdusikkuna on helppo sulkea painamalla pikaisesti OK-nappia, ja asennettavan kännykkäsovelluksen käyttöoikeuksiin on usein kiusaus vastata automaattisesti ”Hyväksy”.
   
   On erittäin suositeltavaa aina pysähtyä pohtimaan, mihin oikeastaan annat luvan, kun annat esimerkiksi kännykän sovellukselle kaikki sovelluksen pyytämät käyttöoikeudet. Miksi vaikkapa taskulamppusovellus oikeasti tarvitsee puhelimesi yhteystiedot? On tärkeää kysyä itseltään: ”Miksi minulta tahdotaan tätä?”, jos joku kysyy vaikkapa luottokortin numeroa verkossa. Pieni pysähtyminen ja yksi MIKSI?-kysymys säästävät usein meidät monilta harmeilta, kuten esimerkiksi tietokalastelun yrityksiltä. 
   
   
2. Mieti, mitä materiaalia laitat verkkoon.  Kerran verkkoon laitettua materiaalia ei välttämättä saa sieltä enää koskaan pois. Pyri välttämään materiaalin jakamista verkossa, jota et haluaisi esimerkiksi sukulaistesi, ystäviesi tai (tulevan) työnantajasi löytävän. Älä myöskään jaa materiaalia muista henkilöistä ilman kyseisen henkilön suostumusta. Harkitse myös erityisen tarkkaan esimerkiksi lapsien kuvien jakamista verkossa; vierailusta vaikkapa kummitytön luo voi hyvin kertoa kuvalla, jossa lapsi tai hänen kotinsa eivät ole tunnistettavissa kuvasta.
    
   
3. Ole varovainen liitetiedostojen ja linkkien kanssa. Liitetiedostoihin tai linkkien taakse voi piiloutua viruksia tai muita haittaohjelmia, joita hyväkään tietoturvaohjelma ei välttämättä tunnista. Jos vähänkään epäilet saamasi liitetiedoston tai linkin turvallisuutta, älä avaa sitä, vaan ole yhteydessä lähettäjään, jos se vain suinkin on mahdollista. Ja jos se ei ole mahdollista ja edelleen epäilyttää: älä klikkaa!
4. Huolehdi kaikkien digitaalisten laitteidesi päivityksistä ja tietoturvasta. Tietokoneiden, kännyköiden ja tablettien lisäksi meillä monilla alkaa olla elämässämme paljon muita laitteita, jotka ovat yhteydessä verkkoon. Esimerkiksi valaisimet, pesukoneet, kahvinkeittimet kuin myös kameratkin ovat yhä useammin nykyisin kytkettyinä Internetiin. Myös näiden laitteiden tietoturvasta on huolehdittava. Tarkista säännöllisesti, onko verkkoon kytkettyihin laitteisiisi saatavissa päivityksiä, ja asenna laitteisiin tarjottava päivitys mahdollisimman pian. Tietokoneisiin, tabletteihin ja puhelimeenkin on myös hyvä asentaa virustorjuntaohjelmisto, joka suojaa laitetta haittaohjelmilta. Muista kuitenkin se, että virustorjuntaohjelmisto ei korvaa vastuullista käytöstä verkossa!
   
   Jos kaipaat apua omien laitteidesi päivittämiseen, kysy apua tuttavilta tai vaikkapa erilaisista tukipalveluista.  Tukipalveluita voivat antaa esimerkiksi kansalaisopistot ja yritykset. Vältä lisäksi tuntemattomien henkilöiden laitteiden käyttöä omien sijastasi, etenkin jos käsittelet laitteella henkilökohtaisia tietojasi. Muista, että tietoturva on hyvin kehno säästökohde.
   
   
5. Ole raha-asioiden kanssa erityisen tarkka verkossa.  Älä luovuta henkilökohtaisia tietojasi, kuten esimerkiksi luottokortin numeroa, jos et ole täysin varma toisen osapuolen luotettavuudesta. Muista, että pankkitunnuksia tai luottokortin tunnuslukua Sinulta ei kuulu kysyä koskaan; niitä ei myös tule luovuttaa kenellekään koskaan. Verkkopankkeihin ja vastaaviin palveluihin on myös vältettävä menemästä esim. sähköpostin sisältämien linkkien kautta. Turvallisinta on kirjoittaa pankkipalvelun osoite suoraan selaimen osoiteriville ja tallentaa sivusto selaimessasi kirjanmerkiksi tämän jälkeen.
   
   
6. Ole varovainen julkisten ja avointen verkkojen kanssa. Monissa paikoissa on mahdollisuus käyttää julkisia ja avoimia langattomia verkkoja, kuten esimerkiksi junissa, busseissa ja kauppakeskuksissa. Ole varovainen käyttäessäsi kyseisiä verkkoja; salaamattomassa verkossa tietoliikennettä voidaan mahdollisesti seurata ja kaapata. Käytä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi oman kännykkäsi mobiilidatayhteyttä tai verkkoliikenteen salaavaa VPN-ohjelmistoa. Jos joissain tilanteissa joudut käyttämään julkisia ja avoimia verkkoja, on vahvasti suositeltavaa olla käyttämättä turvallisuuden ja yksityisyyden kannalta kriittisiä palveluita verkkojen kautta. Näihin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi pankkipalvelusi ja työpaikkasi järjestelmät.
   
   
7. Muista varmuuskopioida tärkeimmät tiedostosi. On hyvä muistaa, että elektroniset laitteet toimivat vain rajatun ajan ennen hajoamistaan. Siksi on tärkeää huolehtia säännöllisesti tärkeiden tietojen varmuuskopioinnista. Meidän laitteissamme on paljon itsellemme tärkeää digitaalista tietoa aina lomakuvista sähköisiin sopimuksiin, joita pyrimme säilyttämään yksittäisen laitteen hajottuakin.
   
   

   Varmuuskopioi tietojasi esimerkiksi ulkoiselle kiintolevylle tai esimerkiksi pilvipalveluun; muun muassa tulipalo tai ikkunan kautta sisään satava vesi voivat tuhota pahimmassa tapauksessa sekä alkuperäisen laitteen että sen viereisen laitteen, joka sisältää varmuuskopiot. Säilytä siis varmuuskopioita sisältämä laitteesi erillään muista laitteista.

   Ole myös tarkkana sen suhteen, mitä kopioit pilveen; esimerkiksi työnantajasi tietojen kopioiminen kaupallisiin pilvipalveluihin voi joissain tapauksissa olla kiellettyä.

8. Käytä tarpeeksi hyviä salasanoja. Pidempi salasana on aina parempi, ja kun lauseen on keksinyt itse, sen muistaa helposti. Yhtenä ohjeena pitkien salasanojen luomisen avuksi on luoda salalause. Lisäturvaa lauseeseen tuo erityisten murresanojen tai harvinaisempien sanojen käyttäminen. Muista lisätä myös mukaan erikoismerkkejä ja numeroita, esimerkiksi näin: KahtooKunKissa2UuttaKonttie! Lisää tietoa salasanoista ja autentikoinnista löytyy kappaleesta 3.6.
   
   
9. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei pidä paikkansa verkossa.  Saamme usein uskomattomia tarjouksia verkon kautta; ”Uusi huippukännykkä vain eurolla!” ”Tuntemattoman sukulaisen perintö!” ”Meihin on ihastunut ulkomaalainen upeannäköinen henkilö!”  
   
   

   Valitettavasti verkon uskomattomissa onnenpotkuissa on usein kyse huijausyrityksistä. Vastaaviin huijausviesteihin on parempi olla vastaamatta, ja onnenonkijoille omien tietojen ja rahojen antamista on erityisesti syytä välttää. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on yleensä palturia verkossa.

10. Arvioi kyberturvallisuusriskejäsi säännöllisesti. On vahvasti suositeltavaa pysähtyä aika ajoin hetkeksi pohtimaan, miten hyvin tärkeät tietosi ovat suojattuja. Tämä auttaa havainnoimaan kyberturvallisuuden tilannettasi, ja mahdollistaa mahdollisten heikkojen kohtien havaitsemisen kyberturvallisuudessasi. Tilannetta havainnoituasi voit kehittää tietojesi suojausta tärkeysjärjestyksen mukaisesti, ja voit jatkuvasti kehittää kyberturvallisuuden tasoasi. Voit erityisesti käyttää tilanteesi arvioimisessa kurssilla opittuja asioita, ja soveltaa niitä tilanteesi parantamiseksesi säännöllisesti. Lisää riskienarvioinnista löytyy kappaleesta 3.4.

11. Auta muita digitaalisessa turvallisuuden kanssa!  Koemme, että näiden ohjeiden lukeminen osoittaa kiinnostustasi digitaalisesta turvallisuudesta ja sen tärkeänä pitämisestä. Toivomme, että saat erilaisia kyberturvallisuustaitoja tämän kurssin oppimateriaalin kautta. Laita hyvä kiertämään ja auta muita oppimasi avulla! Kerro digitaalisesta turvallisuudesta tuntemillesi henkilöille ja auta heitä mahdollisuuksien ja osaamisesi mukaan. Voit vaikka tukea heidän laitteiden päivityksissä ja ohjata heidät lisätiedon lähteille, vaikkapa tälle kurssille!