Digitalisaation historia Suomessa

Kuuntele tämä osuus:

Suomalainen yhteiskunta alkoi digitalisoitua yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Verkottumisen ja digitalisaation edelläkävijä oli meilläkin akateeminen maailma, yliopistot ja tutkimuslaitokset. 

Suomen ensimmäinen tietokone oli Postisäästöpankin Ensi, joka otettiin käyttöön lokakuussa 1958. Tammikuussa 1960 otettiin käyttöön Elannon Ramac 305, joka sai nimekseen Äly-Elo. Tietokoneille oli tässä vaiheessa vielä tapana antaa hauskoja nimiä, minkä toivottiin vähentävän niihin kohdistuvia pelkoja. Katso Ylen artikelissa oleva video Äly-Elon juhlallisesta käyttöönotosta.  

1960-luvulta alkaen Suomessa käytettävien tietokoneiden määrä alkoi kasvaa nopeasti: omia koneitaan hankkivat esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt ja keskusliikkeet. Koneet olivat kuitenkin toisistaan erillisiä, ja niiden välillä voitiin siirtää tietoa vain esimerkiksi reikäkorteilla ja magneettinauhoilla. Tietoverkkojen aikakausikin oli kuitenkin jo ihan nurkan takana. 

Aurinkoisena päivänä 9. joulukuuta 1969 Jyväskylän yliopiston rehtorille Ilppo Louhivaaralle saapui kirje, jonka sisältö oli hämmentävä. Kirjeessä kerrottiin, että eduskunta oli neljä päivää aiemmin päättänyt hankkia Suomen korkeakoulujen käyttöön yhteisen suurtietokoneen. Kalliin laitteen maksaisi Suomen Pankki, jos korkeakoulut osoittaisivat, että tietokoneelle on tarvetta.  

Kaikki Suomen 14 yliopistoa hyväksyivät tarjouksen, ja konetta alettiin hankkia. Kone – Univac 1108 – sijoitettiin Valtion tietokonekeskukseen, ja yliopistoille rakennettiin koneeseen etäyhteydet puhelinverkon kautta. Yhteys ei vielä ollut reaaliaikainen, vaan modeemilla soitettiin suurtietokoneelle kerran vuorokaudessa, jolloin paikallisilla päätteillä valmistellut aineistot siirrettiin sinne käsiteltäviksi.  

SITRAn sivuilta voit lukea lisää siitä, kuinka suomalaiset yliopistot saivat ensimmäisen tietokoneensa.

Nykystandardeihin verrattuna alkeellisesta tekniikastaan huolimatta yliopistojen tietoverkko oli suuri muutos – se oli käytännössä Suomen ensimmäinen säännöllisesti käytetty monen käyttäjän tietoverkko. 

Suomalaiset pankit aloittivat oman tietoverkkonsa rakentamisen vuonna 1975, ja 1970-luvun loppuun mennessä käytännössä kaikista pankkikonttoreista oli reaaliaikainen yhteys pankkien keskuskoneisiin.  

Kansainväliseen tietoverkkoon Suomesta päästiin vuonna 1985, jolloin yliopisto liittyivät eurooppalaiseen EARN-verkkoon, joka tarjosi mm. kansainvälisen sähköpostipalvelun. Vuonna 1988 suomalaisyliopistot saivat muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisen yhteyden Internetiin. Yhteispohjoismainen NORDUnet oli ensimmäinen verkko Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella, joka liittyi Internetiin. 

Kaupalliset Internet-palvelut tulivat Suomessa saataville loppuvuodesta 1993. Niiden syntyyn vaikuttivat keskeisesti WWW:n kehittäminen vuonna 1990 ja vuonna 1993 julkaistu ensimmäinen graafinen selain, Mosaic.