Seuraavaksi tutustumme menetelmiin, joiden avulla voidaan mitata tai arvioida voimaharjoittelua ja sen aikaisia suorituksia. Aloitetaan lihasvoimasta ja voiman lajien määrittelystä.

Voiman lajit

Lihasvoima voidaan jakaa maksimi-, nopeus- ja kestovoimaan. Maksimivoima kuvastaa lihaksiston kykyä tuottaa hyvin suuria voimatasoja hetkellisesti, kun taas nopeusvoima kuvaa niiden kykyä tuottaa voimaa tai liikuttaa ulkoista kuormaa mahdollisimman nopeasti. Kestovoimaan liittyvät ominaisuudet tulevat esiin varsin suurta voimantuottoa vaativissa toistoissa, joita jatketaan useamman kymmenen sekunnin ajan, jolloin myös lihaksen happamuus usein kasvaa heikentäen sen suorituskykyä.

Näiden eri voimantuotto-ominaisuuksien mittaaminen tai edes arviointi auttaa harjoitusohjelman kohdentamisessa kohti haluttua tavoitetta, harjoituksen kuormittavuuden annostelussa ja edistymisen seurannassa. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut yhä tarkempien mittausmenetelmien hyödyntämisen myös kuntosaliympäristössä, joita aiemmin käytettiin pelkästään tutkimuslaboratorioissa. Näiden mittalaitteiden laskentateho, muistin määrä ja jatkuvasti kehittyvä tarkkuus mahdollistavat käytännössä jokaisen kuntosalilla tehdyn toiston analysoinnin ja siten jopa harjoitusohjelman reaaliaikaisen päivittämisen kohti tavoiteltua harjoitusvaikutusta, vaikka kesken harjoituksen. Tällaisesta voisi olla esimerkkinä liiallisen väsymyksen ja siten suoritusnopeuden laskun välttäminen nopeusvoimaharjoituksen yhteydessä.

Osion ensimmäisessä videossa keskitymme maksimivoimatason määrittämiseen. Tähän tietoon yleensä suhteutetaan harjoitus- ja kuntoutusohjelmissa käytettävät kuormat, jotta kyseinen ohjelma olisi suhteellisesti yhtä rasittava kaikille käyttäjille ja siten myös harjoituksen antama fysiologinen vaste mahdollisimman yhtenevä. Maksimivoimatasojen systemaattisella määrittämisellä saadaan tietysti myös tietoa maksimaalisten voimaominaisuuksien kehittymisestä harjoittelun myötä.

Maksimivoimatason määrittäminen

Seuraavassa videossa luomme vilkaisun yksittäisille kuluttajille tarkoitettuihin ja erityisesti kuntosalilla tapahtuvaan harjoittelun seurantaan tarkoitettuihin laitteisiin. Laitteiden hinnat ovat yleensä muutamasta sadasta eurosta ylöspäin ja osa näiden laitteiden valmistajista saattaa edellyttää kuukausittaista maksua kerätyn datan yksityiskohtaisemmasta analysoinnista ja mahdollisuudesta hallinnoida useamman käyttäjän tietoja, kuten esim. PT omia asiakkaitaan. Lisäksi joidenkin urheilukellojen toiminnoissa on voimaharjoittelun seuranta. Mikäli nämä laitteet hyödyntävät kiihtyvyysanturitietoa, niiden analytiikka on videossa esitetyn kaltaista. Toisaalta markkinoilla on myös urheilukelloja, joissa voimaharjoittelun aikainen energiankulutus arvioidaan vain esim. harjoitteluun kulutetun ajan perusteella.

Kuluttajalaitteita kuntosaliharjoittelun seurantaan

Viimeisessä videossa arvioimme voimaharjoituksen aikaista energiankulutusta. Monien vapailla painoilla tai kuntosalilaitteilla tehtävien liikkeiden aikainen painojen nostokorkeus on varsin helppo mitata ja siten laskea kyseisen liikkeen vaatima energiankulutus sekä kertoa tämä tehtyjen toistojen määrällä. Sen sijaan liikekohtaisesti harjoittelijan oma, koko kehon tai sen osien paino saattaa vaikuttaa liikuteltavaan kokonaiskuormaan ja siten vaikeuttaa kokonaisenergiankulutuksen arviointia. Lisäksi esim. suoritustekniikka vaikuttaa suorituksessa käytettävien elastisten ominaisuuksien (mm. jänteet ja lihaksen kalvorakenteet) rooliin voimatuotossa ja siten suorituksen aikaiseen hyötysuhteeseen.

Energiankulutuksen arviointi kuntosaliharjoittelussa

Testaa tietosi

Testaa tietosi voimaharjoittelun mittaamisesta alla olevan testin avulla.