Luottamus on keskeinen voimavara ja tekijä suomalaisten kriisinkestävyydessä. Siksi luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa on avainasemassa, kun puolustaudumme informaatiovaikuttamista ja informaatiosodankäyntiä vastaan. Strateginen viestintä on keino rakentaa luottamusta ja tukea sen säilymistä.

Suomalainen yhteiskunta on muiden pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden tapaan luottamusyhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat paitsi toisiinsa, myös turvallisuus- ja muihin viranomaisiin sekä erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Luottamusta voidaan tarkastella monella tasolla. Yleistyneellä luottamuksella tarkoitetaan yksilön luottamusta ihmisiin yleisesti. Se ilmenee tyypillisesti arjen vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi kohtaamisissa vieraiden ihmisten kanssa. Erityinen luottamus taas kohdistuu yksilön lähipiiriin – henkilöihin, jotka kuuluvat hänen sosiaaliseen verkostoonsa. Merkittävä luottamuksen laji on institutionaalinen luottamus, jonka kohteena ovat erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot: esimerkiksi hallitus, media tai terveysviranomaiset. Käytännössä institutionaalinen luottamus tarkoittaa sitä, että instituutioiden uskotaan toimivan tehtäviään hoitaessaan hyväksyttävästi, yhteisen edun mukaisesti ja niiden henkilöedustajia (vaikkapa poliitikkoja tai viranomaisia) pidetään luottamuksen arvoisina.

Yhteistä edellä mainituille näkökulmille on se, että luottamusta tarvitaan tilanteissa, joissa jonkin yhteisön toimijat eivät voi tai halua kontrolloida toisten toimijoiden toimintaa, vaan odottavat näiden toimivan tietyllä tavalla. Luottamus on yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä. Yhteiskunta on äärimmäisen monimutkainen sosiaalinen järjestelmä, jonka täydellinen kontrollointi on mahdotonta, ja laajakin kontrolli vaatisi huomattavia resursseja, jotka olisivat pois muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta.  
Luottamus voidaan nähdä myös positiivisina odotuksina. Esimerkiksi Pohjoismaissa se tarkoittaa oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja rehellisyyttä – siis luotettavuutta, joka luo yhteiskuntaan turvallisuutta. Luottamus on siis ensiarvoisen tärkeää viranomaisten toiminnan ja suomalaisen yhteiskunnan ulkoisen vaikuttamisen vastaisen vastustuskyvyn kannalta. Tämän tunnistavat myös ne tahot, jotka haluavat yhteiskuntiamme rapauttaa. 

Luottamus viranomaisiin: Rajakriisi 2023 

Kun Suomeen alkoi tulla suuria määriä turvapaikanhakijoita Venäjältä marraskuussa 2023, itärajasta tuli valtakunnan merkittävin puheenaihe ja kansallisen turvallisuuden kysymys. Tapahtumat puhuttivat sosiaalisessa mediassa, ja keskustelu sai värikkäitä ja tunteikkaitakin käänteitä. Yhtäältä kehotettiin laittamaan jäitä hattuun, toisaalta vaadittiin välitöntä reagointia ja rajojen sulkemista – vahvaa viestiä Venäjälle. Viranomaisilta odotettiin nopeaa toimintaa ja lisätietoja. Päättäjien piti reagoida nopeasti, mutta kaikkia päätöksien taustalla vaikuttavia tietoja ei ollut mahdollista kertoa julkisuuteen.

Tästä huolimatta viranomaiset ja valtionhallinto viestivät tapauksesta ja tilanteen kehittymisestä aktiivisesti. Päättäjät ja vastuuviranomaiset järjestivät tiedotustilaisuuksia ja olivat esillä mediassa. Lisäksi ulkoministeriö ja sisäministeriö käynnistivät ulkomaille suunnatun sosiaalisen median kampanjan, jolla pyrittiin tavoittamaan Venäjän puolelta rajan ylittämistä harkitsevia ihmisiä ja kertomaan, että raja oli suljettu yhtä rajanylityspaikkaa lukuun ottamatta. Viestiä jaettiin muun muassa Facebookissa, Telegramissa ja Tiktokissa, ja julkaisujen kieli oli englanti, arabia ja somali.

Viestinnällisestä näkökulmasta tapauksessa oli erityisen kiinnostavaa se, että oli viestittävä yhtä aikaa kansalaisille, Venäjälle ja potentiaalisille maahantulijoille. Kansainvälinen yleisökin seurasi tilannetta. Huomionarvoista oli myös se, että useille vastauksia ja toimenpiteitä odottaneille kansalaisille riitti, että viranomaiset ja päättäjät viestivät edes jotain, vaikka kaikkia päätöksien taustalla olevia perusteita ei kerrottukaan julkisuuteen. 

Ruotsin malli, MPF 

 
Ruotsissa informaatiovaikuttamisen seuranta ja siihen vastaaminen on keskitetty vuonna 2022 perustettuun psykologisen puolustuksen virastoon (Myndigheten för Psykologiskt Försvar, MPF). Virasto koostuu kolmesta eri osastosta: hallinto-osastosta, operatiivisesta osastosta ja suorituskykyosastosta. Viraston perustavanlaatuinen tehtävä on edistää sananvapauden ja aidon kansalaiskeskustelun toteutumista, kehittää Ruotsin yhteiskunnallista resilienssiä ja tukea demokratiaa yhteistyössä esimerkiksi tutkijoiden kanssa.

Käytännössä viraston tehtävänä on parantaa eri toimijoiden kykyä kohdata vihamielistä informaatiovaikuttamista.

Viraston operatiivinen osasto ylläpitää informaatiovaikuttamisen tilannekuvaa, eli tunnistaa, analysoi ja tarvittaessa torjuu Ruotsia vastaan suunnattua ei-hyväksyttävää informaatiovaikuttamista sekä raportoi siitä Ruotsin hallitukselle. Tilannekuva kattaa ainoastaan Ruotsin ulkopuolisten toimijoiden toimia – Ruotsin sisäinen kansalaiskeskustelu kuuluu perusoikeutena suojatun sananvapauden piiriin.

Viraston suorituskykyosaston vastuulla on laajemmin yhteiskunnan resilienssin kehittäminen. Osasto koordinoi informaatiopuolustuksen kehittämistä, tukee tutkimusta sekä järjestää koulutuksia ja harjoituksia. Suorituskykyosasto tekee yhteistyötä esimerkiksi muiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa.

MPF:n toiminta on haavoittuvuuslähtöistä. Se tarkoittaa sitä, että virasto pyrkii tunnistamaan niitä haavoittuvuuksia, joita vihamielinen toimija voisi käyttää hyväkseen. Kun kansakunta tunnistaa omat haavoittuvuutensa vastustajia paremmin, puolustautuminen on helpompaa. Tällaisia kansallisia haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi heikko luottamus tiettyyn viranomaiseen tai päättäjiin tai vaikkapa olemassa olevat, kansalaisten kesken vallitsevat jakolinjat esimerkiksi yhteiskunnallisten kysymysten tai elinolojen suhteen.

Suomessa vastaavaa virastoa tai muuta vastuuorganisaatiota ei ole. Vastaavanlaisia tehtäviä hoitaa esimerkiksi valtioneuvoston kansliaan vuonna 2021 perustettu strategisen viestinnän tiimi. 

Viimeksi muutettu: torstaina 14. marraskuuta 2024, 15.11