Yhteenvetoa

Me olemme nyt saapuneet tämän opintojakson viimeiseen osioon, eli yhteenvetoon. Mitä kaikkea me käsitelimme ja miten nämä erilaiset teemat liittyy toisiinsa?

Yksi tärkeä huomio on, että teknologian muutokset eivät tapahdu tyhjiössä eikä ne seuraa toisiaan lineaarisesti. Muutokset ovat päällekkäisiä, rinnakkaisia ja monimuotoisia, eivätkä ne synny ihmisistä irrallaan. 

Sanoma- ja aikakausilehdet, kirjat, radio, reaaliaikainen televisio, huhut kaikkien näiden kuolemasta ovat olleet vahvasti liioiteltuja.

Teknologiat kerrostuu toistensa päälle, ja merkkejä edellisistä sukupolvista näkyy tälläkin hetkellä niissä ohjelmistoissa ja laitteissa, joita me käytämme.

Harva meistä enää ajattelee levykettä, kun tallentaa tiedostoa. Uusille sukupolville levykkeen kuvake on abstrakti. Samoin puhelimessa pääsee enää harvoin nostamaan tai laskemaan luuria, saati että saisi lyödä sen jonkun korvaan.

Gmailin kuvake taas oli ennen kirjekuoren näköinen, nyt se on vain tyylitelty M-kirjain. Amerikanenglannissa yhteys on selvä, monille Euroopan kielille taas P niin kuin "posti" olisi intuitiivisempi.

Joskus kehitys on hidasta, joskus se etenee tosi nopein hyppäyksin. Tästä ehkä viime syksynä markkinoille tullut ChatGPT on hyvä esimerkki. Senkin pidemmät ja syvemmät vaikutukset on vielä näkemättä, vaikka onkin jo puhuttu valtavasta mullistuksesta.

Ihmisten tarpeet eivät kuitenkaan muutu yhtä nopeasti kuin teknologia – yhteisöllisyys, turvallisuus, tavoitteiden saavuttaminen ja luovuus vain toteutuvat eri tavoilla erilaisissa ympäristöissä. Ihminen hyödyntää myös teknologiaa luovilla ja uusilla tavoilla.

Digitalisaation vaikutukset näkyy kaikilla elämänalueilla. Mutta jokaisessa käyttötilanteessa on aina mukana ihminen, jolla on oma historia, kokemukset, motivaatio, asenteet, rajoitukset, tiedot, taidot ja tavoitteet. Ihminen on siis aktiivinen toimija, joka merkityksellistää teknologian käyttötilanteessa.

Yksi alue, jossa erityisesti erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat tärkeitä, on demokratian ja sananvapauden toteutuminen. 

Sosiaalista mediaa voidaan käyttää sananvapauden edistämiseen ja päättäjien painostamiseen. Tästä Suomen nopeasti muuttunut NATO-kanta on hyvä esimerkki.

Toisaalta sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös propagandan ja valetiedon levittämiseen. Venäjä pohjusti hyökkäyssotaansa pitkällä mielipidevaikuttamisella.

Ovatko nämä kanavat siis uhka vai mahdollisuus demokratian kehitykselle? Tätä ja muita digitalisaation vaikutuksia pääsette pohtimaan lopputehtävässsä. Kiitokset osallistumisesta!