TIEDUSTELULAJIEN ESITTELY

Tiedustelutiedon keräys

Tiedusteluprosessin yhteydessä totesimme, että toimintaympäristöstä voidaan kerätä dataa havainnoimalla ja erilaisilla tiedustelusensoreilla. Tällä luennolla tutustumme näihin sensoreihin ja niiden yläkäsitteenä oleviin tiedustelulajeihin. Myöhemmin tutustumme vielä tarkemmin jokaiseen tällä luennolla esiteltyyn tiedustelulajiin. Luennon jälkeen sinun tulisi tietää, millä eri tavoilla tiedustelutietoa voidaan kerätä.

Päätöksentekijän tietopyynnöllä antaman ohjauksen ja tiedusteluorganisaation sisäisen suunnittelun jälkeen alkaa tiedusteluprosessin keräysvaihe. Tässä vaiheessa erilaisilla tiedustelusensoreilla kerätään tiedustelutehtävän edellyttämää dataa toimintaympäristöstä. Keräyksessä käytettävät sensorit jaetaan niiden toimintaperiaatteiden mukaan eri tiedustelulajeihin.

Tiedustelulajit - Iso-Britannia

Tiedustelulajien luokittelu ei ole aina ihan yksiselitteinen. Eri valtiolla on usein omista lähtökohdistaan määritetty tiedustelulajien jako. Oheisessa, vuodelta 2011 olevassa kuvassa on esitetty Iso-Britannian käyttämä jaottelu. Tiedustelulajeina tässä jaottelussa ovat avointen lähteiden tiedustelu, kuvaustiedustelu, mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu, akustinen tiedustelu, signaalitiedustelu, henkilötiedustelu ja toimintaympäristötiedustelu. 

Esimerkiksi akustinen tiedustelu lasketaan usein osaksi mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelua, mutta voi olla, että saarivaltiona Iso-Britannia halua korostaa vedenalaisen tiedustelun merkitystä.

All-source intelligence

Tässä toisessa esimerkissä näkyvät lähes samat tiedustelulajit kuin edellisessä kuvassa. Tässä jaottelussa on kuitenkin nostettu omaksi tiedustelulajikseen tekninen tiedustelu (technical intelligence, TECHINT). Myös vieraan valtion tiedustelupalveluiden toimintaa paljastamaan pyrkivä vastatiedustelu (counter intelligence, CI) on tässä esimerkissä laskettu omaksi tiedustelulajikseen.

Kuvasta on kuitenkin hyvä huomata sen keskellä oleva teksti. Kun tieto on hankittu yhdellä tiedustelulajilla, puhutaan single-source-tiedustelusta – viitaten siihen että tieto on hankittu vain yhden tiedustelulajin sensoreilla. Kun käytetään termiä all-source intelligence, korostetaan sitä, että tiedustelutieto on hankittu kaikilla mahdollisilla käytössä olevilla tiedustelulajeilla. 

Näiden kahden termin ero on siinä suhteessa merkityksellinen, että yhdellä tiedustelulajilla kerätyn tiedon varmentaminen toisella tiedustelulajilla lisää todennäköisesti kerätyn tiedon luotettavuutta. Useisiin tiedustelulajeihin perustuva all-source intelligence tuottaa siten todennäköisesti luotettavampaa tiedustelutietoa kuin yhden ainoan tiedustelulajin sensorien käyttö. Termeille ei valitettavasti ole vakiintuneita suomenkielisiä vastineita.

Tiedustelulajit tällä kurssilla

Tällä kurssilla käsittelemme tiedustelulajeja oheisen jaottelun mukaisesti. Vaikka kuvassa näkyviä tiedustelulajeja on vähemmän kuin edellisissä esimerkeissä, tämä luokittelu pitää sisällään kaikki samat sensorit kuin aikaisemmatkin esimerkit. Kyse on lähinnä siitä, mihin luokkaan eri sensorijärjestelmien katsotaan kuuluvaksi.

Avointen lähteiden tiedustelussa (engl. open source intelligence, OSINT) tieto kerätään, tiedustelulajin nimen mukaisesti, avoimesti tarjolla olevista lähteistä. Lähteitä voivat olla esimerkiksi perinteinen media, sosiaalinen media, viranomaisrekisterit tai vaikka opinnäytetyöt.

Henkilötiedustelussa (engl. human intelligence, HUMINT) tiedon kerääjänä ja tiedon lähteenä on ihminen. Henkilötiedustelulle on tyypillistä, että tiedustelupalvelun tiedustelu-upseeri värvää kohdeorganisaatiosta itselleen agentin, joka toimittaa hänelle tarvittavaa tiedustelutietoa. Huomaa terminologia – agentti on siis tiedustelu-upseerin värväämä tiedonantaja, ei tiedustelupalvelun työntekijä, kuten usein ajatellaan.

Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu (engl. measurement and signature intelligence, MASINT) on kaikista tiedustelulajeista teknisin ja myös lähinnä tieteellistä tutkimusta. Tähän tiedustelulajiin kuuluvat esimerkiksi säteilynmittaus, seismologia sekä erilaisten materiaalien tutkimus. Suurilla valtioilla mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu on tiedusteluorganisaatioiden tehtävä. Pienemmissä maissa ainakin osa tämän tiedustelulajin sensoreista ja analyysistä on muiden kuin tiedusteluviranomaisten vastuulla, eikä toimintaa kutsuta välttämättä tiedusteluksi. Näin myös Suomessa, jossa esimerkiksi säteilynmittaus ja seismologia eivät ole tiedustelun tehtäviä. Viranomaisyhteistyön kautta tiedot ovat tarvittaessa myös tiedustelun käytettävissä.

Geospatiaalisen tiedustelun (engl. geospatial intellingence, GEOINT) perustana on usein kuvaustiedustelu (engl. imagery intelligence, IMINT). Tyypillisesti kuvaustiedustelun tuottaman tiedon päälle lisätään erilaisia tietokerroksia, joilla esitetään tietoja kohteena olevista luonnollisista tai ihmisen tekemistä rakenteista. Geospatiaalinen tiedustelu yhdistelee tietoja erilaisista lähteistä. Tiedon lähteinä voivat olla tiedustelusensorien lisäksi myös erilaiset tutkimukset, tilastot ja rekisterit, esimerkiksi maantieteestä, kiinteistöstä tai väestöstä. Geospatiaalisesta tiedustelusta voidaan suomen kielessä käyttää joskus myös muotoa paikka- ja olosuhdetiedustelu.  

Signaalitiedustelu (engl. signals intelligence, SIGINT) jakaantuu viestitiedusteluun ja elektroniseen mittaustiedusteluun. Viestitiedustelun kohteina ovat kohdeorganisaation viesti- ja johtamisjärjestelmät, mittaustiedustelun kohteina erilaiset tutka- ja asejärjestelmät. Signaalitiedusteluun voidaan joskus laskea kuuluvaksi myös tietoverkoissa tapahtuva tiedustelu, joka jakaantuu tietojärjestelmä- ja tietoliikennetiedusteluun.

Esimerkki tiedusteluorganisaatioista

Tyypillisesti yhden tiedustelupalvelun käytössä voi olla eri tiedustelulajeihin kuuluvia sensoreita. Suurvalloissa tiedustelu on voitu organisoida myös tiedustelulajeittain. Oheisessa kuvassa ovat Yhdysvaltojen keskeisimmät tiedustelupalvelut, joista kullakin on vastuullaan tietty tiedustelulaji.

Avointen lähteiden tiedustelusta vastaa kansallinen tiedustelujohtaja (DNI) ja hänen johdossaan oleva avoimen tiedustelun keskus (OSC). Henkilötiedustelusta vastaa pääosin keskustiedustelupalvelu CIA. Mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelusta päävastuussa on asevoimien tiedustelupalvelu DIA, signaalitiedustelusta NSA sekä geospatiaalisesta tiedustelusta NGA. Jako ei ole luonnollisestikaan ihan näin yksiselitteinen, vaan jokainen tiedustelupalvelu tekee esimerkiksi avointen lähteiden tiedustelua omaan tehtäväänsä liittyen.

Tiedustelulajien yhteistoiminta

Eri tiedustelulajit sisältävät erilaisia, eri taajuusalueella ja eri periaatteella toimivia sensoreita. Tiedustelulajit eivät yleensä pysty korvaamaan toisiaan, koska niiden vahvuudet ja heikkoudet ovat keskenään erilaisia.  Tiedustelun kohde ja tiedustelutehtävän sisältö määrittävät, millä tiedustelulajilla tai -lajeilla tiedon keräys on tehokkainta. Tiedustelulajit kykenevät kuitenkin täydentämään toisiaan. Tiedustelutiedon keräyksen tavoitteena onkin, että tietoa kerätään ja varmennetaan samasta kohteesta useilla eri tiedustelulajeilla.

Tiedustelulajit eivät sinänsä ole salaisia. Myös yksittäisten sensorien suorituskyky voidaan arvioida suhteellisen luotettavasti. Tiedustelusensoreita käyttävät organisaatiot, niiden toimintamenetelmät, kokonaisten sensorijärjestelmien suorituskyky ja tiedustelun kohteet eivät ole kuitenkaan yleensä julkista tietoa.

Seuraavilla luennoilla tutustumme tarkemmin eri tiedustelulajeihin.

----

Lähteet:

Lowenthal, M. & Clark, R. (eds.) (2016). The five disciplines of intelligence collection. Sage: Thousand Oaks.

Clark, R. (2014) Intelligence Collection. Sage; Thousand Oaks.